Novellistiikan ystävänä tämäkin kirja on ollut jo jonkin aikaa lukuaikeissa, no tulipahan nyt (ja tâmän jälkeen Mooses Mentula onkin keskittynyt romaanimuotoon).
Tarinoiden kokoelmaksi tässä on jännä rakenne: ensimmäinen ja viimeinen novelli liittyvät toisiinsa yhteisen henkilön kautta, jälkimmäinen on jatkoa ensimmäisen tapahtumille vaikka näkökulma onkin eri. Ja keskellä olevat tarinat taas on järjestetty suunnilleen keskushenkilöiden iän mukaan, ensimmäisissä on lasten kokemuksia, viimeisissä taas ollaan eläkeiän molemmin puolin...vaikka tarinoilla ei sen kummempia yhteyksiä olekaan (ja oletan ettei niitä ole tässä järjestyksessä kirjoitettu), niin rakenne antaa kuitenkin kokoelmalle luonnetta ja kehottaa tarkastelemaan teosta myös kokonaisuutena, ei vain nippuna yksittäisiä tarinoita.
Väistämättä tulee tehtyä vertailuja myös alkukuussa lukemaani Apatosauruksen maahan, koska nämä teokset oli julkaistu yhteisniteenä. Molemmissa kirjoissa miljöö on aika arkinen mutta Mentula ei absurdiutta viljele, ja huumoriakin niukemmin. Joissain tarinoissa on toki veijariluonnetta mukana, samoin kuin hieman karrikointia, mutta nämäkin piirteet kääntyvät usein yhteiskunnallisesti kommentoiviksi: vaikka tyyli on sujuva niin leppoisaksi välipalaksi tämä sopii heikommin.
Monia novelleja yhdistää myös, sanoisinko, pohjoinen ulottuvuus: ollaan jossainpäin Pohjois-Suomea tai ainakin isojen kaupunkien ulkopuolella, ja tässäkin on mukana yhteiskunnallista kärkevyyttä, oli puhe sitten työttömyydestä tehtaan kadottua tai thaimaalaisista marjanpoimijoista (jälkimmäisiä käsittelevä novelli sai hyytävää lisäulottuvuutta kun muutama päivä sitten näiden riistosta oli taas juttua uutisissa...)
Mutta eipä tässä monella muullakaan mene kovin hyvin.
Hyvä kokoelma josta ne purevimmat, Huoltaja, Eksoottinen kosketus ja Pätkätyö kairassa, jäivät vahvimmin mieleen, mutta tasalaatuinen teos tämä kuitenkin oli.
Ja kirjasta on bloggauksia: Salla, Kirsi, Ketjukolaaja, Jori, Kirjavinkit...
Helmet-haasteessa täsmävalintoja olisi kaksi, joista auki on 38. Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti