Kirjabloggaajien klassikkohaaste 23

Logo: Niina Tolonen 

Tervetuloa mukaan perinteiseen kirjasomen klassikkohaasteeseen!

Kuuden kuukauden välein kirjasomessa on ollut esillä monenlaiset klassikkokirjat, ja haasteen 23. kierros(!) koittaa taas keskellä kesää, 31.7.2026. Ilmoittaudu mukaan tämän postauksen kommenttikentässä, ja voit ilmoittaa myös kirjasuunnitelmasi (joskin joka kerralla jonkun suunnitelmat lopulta muuttuvat, ja haastepäivänä voi tulla toki mukaan myös ilman ilmoittautumista).

Haasteen laukaisivat 2015 blogit Reader why did I marry him ja tuijata.com, tarkoituksena saada vihdoin luettua joitain jo kauan mielessä olleet merkkiteokset; innostuneita osallistujia tuli muitakin, ja eihän ne huomionarvoiset kirjat ihan heti lopu, joten haaste on pyörinyt hyvällä osanotolla tähän asti.

Klassikkohaasteen säännöt

1) Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea. Ilmoita valinnastasi kommenttikenttään ennen julkaisupäivää. Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.

2) Lue valitsemasi klassikko.

3) Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2026. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani samana aamuna. 

4) Kehu itseäsi ja tunne olevasi hieman parempi ihminen kuin olit ennen klassikon lukemista. Toista. 

 

Somessa haasteen tunnus on #klassikkohaaste, ja osallistua voi myös ilman blogia tai muuta somekanavaa, kirjoittamalla luetusta teoksesta koontipostauksen kommenttikenttään.

"Klassikon" määritelmään on perinteisesti suhtauduttu varsin väljästi: kaikista kirjallisuushistorioista löytyvien perusteosten ohella on ollut myös modernimpia onhan-tämä-jo-klassikoita, omassa genressään tai kulttuuripiirissään arvostettuja teoksia, ja toki myös teoksia, joiden klassikkoutta voi kyseenalaistaa tai peräänkuuluttaa. Kirjallisuuden kaanonia on hyvä tuntea, mutta sitä on myös hyvä haastaa uusista lähtökohdista ja arvostuksista.

 

Merkittävä tekijä on kuitenkin, että teos on ollut jo pitempään mielessä teoksena, joka pitäisi varmaan joskus lukea, ja valinnat ovat lopulta aina subjektiivisia. Mutta hyviä vinkkejä ja ideoita löytyy haasteen aiemmilta kierroksilta ja osallistujilta:

 

Osa 1: Reader, why did I marry him? (Omppu Martin)
Osa 2: Tuijata. Kulttuuripohdintoja (Tuija Takala)
Osa 3: 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä (Marile)
Osa 4: Yöpöydän kirjat (Niina T.)
Osa 5: Tekstiluola (Tuomas)
Osa 6: Kirjapöllön huhuiluja (Heidi P)
Osa 7: Unelmien aika (Johanna)
Osa 8: Tarukirja (Margit)
Osa 9: Tuntematon lukija (Hande)
Osa 10: Taikakirjaimet (Raija)
Osa 11: Kirjan jos toisenkin (Jane)
Osa 12: Jotakin syötäväksi kelvotonta (Gregorius)
Osa 13: Kirjakaapin kummitus (Jonna)
Osa 14: Kartanon kruunaamaton lukija (Elegia)
Osa 15: Ankin kirjablogi (Anki)
Osa 16: Kirjaluotsi (Tiina)
Osa 17: Oksan hyllyltä (MarikaOksa)
Osa 18: Ankin kirjablogi (Anki)

Osa 19: Yöpöydän kirjat (Niina)

Osa 20: Tuulevin lukublogi (Tuulevi)

Osa 21: Oksan hyllyltä (MarikaOksa)
Osa 22: Kulttuuri kukoistaa (Arja)

 

Melkein joka kerta olen ollut mukana, eli mihinköhän sitä tarttuisi tällä kertaa? Pitkään on ollut harkinnassa Sigrid Undsetin historiallinen trilogia Kristiina Lauritsantytär, mutta se on toki sen verran jykevä paketti, että täytynee aloittaa lukeminen hyvissä ajoin...katsotaan miten lähtee vetämään.

 

Kommentteihin voi ilmoittautua, niin kokoan tähän listaa, ja kirjavalinnan voi jättää yhä auki; koontipostaus ilmestyy sitten joskus heinäkuun loppupuolella.

 

Haasteessa mukana (päivittyvä lista):

Kulttuuri kukoistaa

Yöpöydän kirjat

Kirjasähkökäyrä 

Tarukirja

Sanoja elämän sivuilla 

 

Eno Raud - Kadonneen pojan tapaus

 

Tällaisen huomasin kirjaston ilmaishyllyssä: NTK-sarjaa tuli joskus aikoinaan luettua useampikin teos, ja siinä sivussa pari LTK-sarjan kirjaa, mutta varsinaisesti uteliaisuuden herätti virolainen kirjailija: näköjään Eno Raudin tuotantoa on useampikin kirja tullut suomeksi, mutta en muista niitä nähneeni...(tämän suomensi Eva Lille)

Kolme kaverusta Meelik, Mart ja Kaur saavat kesävieraaksi vieraan tytön, Tiiun. Asia ei varsinaisesti innosta, ja mitä ne tytöt edes haluavat tehdä...mutta luovasti kaverukset keksivät vuokrata tytön seuraksi naapuruston pikku Toomaksen tämän isoveljeltä (20 kopeekkaa tunnilta). Mutta sitten Toomas selittämättömästi katoaa.

No, tässä mennään reippaasti enemmän huumorin kuin jännityksen puolelle, ja neljä sankariamme kyllä voivat pian esittää aika vahvan arvauksen mitä Toomakselle on tapahtunut, mutta tämän katoamisesta vastuussa oleva henkilö täytyy saada kiinni teostaan...ja vastaavasti tempauksen takana oleva henkilö vuorostaan joutuu tekemään moraalisia pohdintoja, että mitkä tekemiset nyt ovat yhä jotenkin puolustettavissa, ja mitkä taas eivät. Ja lopulta tapaus ratkeaa onnellisesti, ja tapausta selvitellessä kaverukset ja Tiiu huomaavat tulevansa hyvin toimeen keskenään.

Tjooh, kyllähän tämän huvikseen luki, ja yksinkertaisuudestaan huolimatta heitellään ihan kiinnostavia tvistejä lastendekkarigenreen. Ja  Helmet-haasteessa tämä menköön kohtaan 23. Cozy crime -dekkari (suunnilleen niin cozy kuin olla voi)

Alkuvuoden luetut

 Invicta Imaginária - Viinipunk I: Tynnyrisota
Shan Sa - Porte de la Paix celeste
Graham Greene - Brighton Rock
Amélie Nothomb - Antikrista
Runar Schildt - Galgmannen 
Teuvo Sorvoja - Pilven takaa katson
Marja-Liisa Vartio - Hänen olivat linnut
William Shakespeare - Myrsky
Tito Colliander - Ristisaatto
Sangeeta Bandyopadhyay - The Yogini
Johann Wolfgang von Goethe - Torquato Tasso
Helena Anhava - Murheellisten kuullen on puhuttava hiljaa
Monika Peetz - Seitsemän päivää ilman
Jaan Kross - Sattumien summa
Riitta Jalonen - Todistaja Brigitin talossa
Jaakko Haavio - Ikikevät
Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja

Benedicta Idefelt - Viipurista Vatikaaniin
Richard de Bury - Filobiblon
Caryll Houselander - The Reed of God
Benedict Groeschler - Behold, He Comes
Carl Henrik Martling - Puhuva hiljaisuus liturgisessa symboliikassa
Mark Boyer - Biblical Reflections on Male Spirituality
Outi Kecskemeti - Oi niitä aikoja
Richard Woods - Mysticism and Prophecy
Dietrich von Hildebrand - Liturgy and Personality
Henri Järvinen - Tarot: elämänviisauden tie 
Michael Casey - Sacred Reading
Mark Searle - Liturgy and Social Justice
Johannes Salminen - Rajamaa
Antonin Sertillanges - Kinships

Jiipu Uusitalo - Pimeän rihmasto

Ollaan taas maaliskuun lopussa, pääsiäinen on ihan kohta, ja kolmen kuukauden aikana on tullut lueskeltua kaikenlaista, ja kirjoiteltua myös. Lukuhaasteista Helmet on pyörähtänyt vauhdikkaasti liikkeelle, 19 kohtaa jo täynnä, joskin jäljellä on joitain aika työläitä kohtia...muutamaan on ehdokaskirjat jo mielessä ja lukemista odottamassa, toisiin taas ei vielä ole valintaa tehty (ja valinnoissakin olen joustava, on ollut jo kohtia johon olen varannut jonkun kirjan, mutta kun joku toinen siihen hyvin sopi, niin laitetaan). Ja Suomen kirjat -haasteeseenkin on tullut täydennystä, ja lisää tullee seuraavina kuukausina.

Klassikkohaasteeseenkin tuli osallistuttua tammikuun lopussa, ja seuraavaa olen lupautunut isännöimään heinäkuun loppuun: täytyykin tehdä haasteen aloituspostaus joskus pääsiäisen jälkeen. Oma klassikko on jo mielessä, mutta sitä täytyy alkaa lukea hyvissä ajoin...

Blogistania-äänestys oli myös tässä kuussa, ja itse olin laskemassa Tieto-kategorian tuloksia. Ensi kuussa perjantaina 24.4. jaetaan palkinnot Oodissa, aion olla paikalla.

Muusta kirjapuuhastelusta voisin vinkata myös, että aloin koota muutamia temaattisia kirjahyllyjä Kirjasampoon (liittyen huomioihini blogissa olevaan Collectio Catholica -listaukseen ja siihen liittyviin Kirjasampo-hakuihin liittyen, be the change you want to see jne). Ja aikeissa on tehdä vielä lisää, jahka ehdin, jaksan ja hahmotan miten haluan teoksia ryhmitellä...

Kevät etenee, ja kiinnostavaa luettavaa riittää, niistä lisää seuraavina kuukausina.

------------------------------------------

	mies	nainen	x
englanti	170	148	1	319
suomi	125	85	2	212
ranska	133	52	2	187
saksa	55	15		70
japani	46	14		60
italia	54	4		58
ruotsi	30	20	1	51
venäjä	29	7	1	37
espanja	16	8	1	25
norja	13	6		19
tsekki	16	2		18
viro	12	3		15
arabia	10	3	1	14
unkari	8	2	1	11
tanska	9	2		11
puola	5	4		9
islanti	5	1	1	7
serbo-kroatia	4	3		7
kiina	4	2		6
muu	1		5	6
hollanti	2	3		5
portugali	2	2	1	5
kreikka	3		1	4
persia	3	1		4
slovenia	2		1	3
slovakia	2	1		3
turkki	3			3
bengali	2	1		3
iiri		1	1	2
latina	1	1		2
katalaani		2		2
korea	1	1		2
albania	1			1
urdu	1			1
bulgaria			1	1
latvia	1			1
malta	1			1
liettua			1	1
	770	394	22	1186

 

Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja

Vanhan Neuvostokirjallisuutta-sarjan kirjoja olen aika ajoin lueskellut ennenkin; nyt vuoroon tämä kokoelma liettualaisia novelleja, koska ei liettualaista kirjallisuutta kauhean usein tule vastaan...

Ulla-Liisa Heino on koonnut 21 novellin valikoiman ja suomentanut ne venäjän kautta: kukin novelli on eri kirjailijalta, ja aikaskaala ulottuu vuodesta 1898 1980-luvun alkuun. Novellin mainitaan alkusanoissa olevan liettualaisen kirjallisuuden keskeinen ja suosittu muoto, eli valikoitavaa varmaankin riitti.

Lukiessa tuli kyllä nopeasti mieleen, että onko tekstien valikoinnissa noudatettu jotain erityistä painotusta vai onko tämä tällaisenaan kattava esitys. Antologian alkupuolta nimittäin leimaa aikamoinen ankeus, novelli toisensa perään pohjatonta kurjuutta. Ajoittain varsin vahvasti kuvattua kurjuutta, mutta tämän perusteella ei kyllä tekisi mieli olla missään tekemisissä Liettuan kanssa...Uudemmissa novelleissa tulee hieman lisää sävyjä, realistinen psykologinen ja vakava novelli on yhä valttia, joten humoristisempi Ensi rakkaus ja surrealistisempi Keräilijä erottuvat edukseen (joskin kyllä myös niminovelli ja Veronika siivoaa potilashuoneita ovat aika symppiksiä). 

Mutta tosiaan hieman mietitytti onko tarkoituksellisesti korostettu neuvostoaikaa edeltävän ajan kurjuutta, ja neuvostoajalla tuodaan enemmän sävyjä mukaan...pitäisi ehkä lukea lisää vaikka kokoelman aloittavaa Julia Zemaitea. Tällaisena luin kokoelman läpi mutta myönnän ettei suosikkieni joukkoon noussut...

Pari bloggausta teoksesta löytyi, Margit ja Ketjukolaaja. Ja Helmet-haasteessa tämä menisi vaikkapa kohtaan 17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus, kun lasken tuon alaotsikon mukaan.

Jaakko Haavio - Ikikevät

 

Olen aiemmin lukenut pari Jaakko Haavion runokokoelmaa, nyt sitten lisää. Ja onhan tämä hyvin tuttua noiden toisten kirjojen perusteella. Paljon on luontorunoa ja paljon on kristillistä runoa, ja sekä että, ja kun mitallisuuskin on hallussa niin runoihin tulee paljon laulumaisuutta: lukiessa aloin pariinkin kertaan sovittaa runoja Suvivirren melodiaan, sopisivat hyvin niin aiheiden kuin runomitan perusteella (ja virsirunoilijana Haavio varmaan nykyisin parhaiten muistetaan).

Laulumaisuus tosiaan hallitsee suurta osaa kirjaa, joten lukeminen on sujuvaa; tiettyä haastavuutta voisin taas toivoa lisää, mutta ei se varmaan ole Haaviolla niin prioriteettina...joskin tuosta virsimallista poiketaan kirjan loppupuolella, jossa on kaksi pitkää eeppistä runoa. Ensimmäisessä versioidaan runomuotoon Joonan kirja Raamatusta, mutta kun runossa pysytään hyvin lähellä alkuperäisen tapahtumia niin siihen ei oikein saada mitään uutta näkökulmaa, ja kun minusta Raamatun oma versio on kerronnan napakkuudessa aika loistava, niin Haavion säkeily vain heikentää sitä.

Toinen runo on sen sijaan parempi: aiheena on tarina Johannes Kastajan kuolemasta, ja tässä on paljon dramaattista potentiaalia yli evankeliumien kerronnan (minkä toki moni muukin tietää, ja niinpä tästä episodista on tehty paljon tulkintoja ja taideteoksia). Haavion tyyli on toki eeppinen ja ylevä, mutta helpommin lähestyttävä kuin jotkut Manniset tms. ja tunnelmassa tavoitetaan asiaankuuuluvaa traagisuutta kun tietty dekadenssi kietoutuu eettiseen paloon, kuten aiheeseen sopii...voisikin olla kiinnostavaa nähdä enemmänkin tämäntyyppistä epiikkaa Haaviolta.

Helmet-haasteessa kirja menee vaikkapa kohtaan 10. Kirjassa leikataan (miekalla, pää) 

Johannes Kastaja (ote) 

Niin Johannes, ken ruhjoi synnin kyyn
ja iski kourin basiliskin muniin,
toi valkeuden synnin valheuniin,
hän tyrmään heitettiin ja kahleisiin.

Maailma tekee totuudelle niin.

On saarnatuoliksensa suotu katto,
sen ääni jotta kauas kajahtaa,
niin säätty on, mutta silti henkipatto
on totuus. Maa on valheen maa.

Nåin totuus samoo orpona ja yksin,
se saarrettu on sadoin väijytyksin,
se ahdistetaan äärimmäisiin soppiin
ja vihdoin kahlehditaan mustaan koppiin.
Ja maalliset ja hengelliset mahdit
toimittaa kopin suulle tiukat vahdit.

Tuo tulisoihtu! Totuus näkyviin! 

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2025 - Tieto-tulokset

Kirjasome on taas ollut valitsemassa viime vuoden parhaita kirjoja, ja minulla on tänä vuonna ollut vetovastuu Tieto-palkinnosta, joten olen ollut laskemassa ääniä, lukemassa linkkejä jne. ja nyt minulla on ilo julistaa tulokset.

Blogistanian Tieto 2025

Tieto-palkinnossa kisaavat vuonna 2025 julkaistut suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset sekä näille kielille käännetyt tietokirjat, esseet, elämäkerrat, asiaproosa, pamfletit ja oppaat. Huom! Myös lapsille ja nuorille suunnattu tietokirjallisuus! 
Blogistanian Tieto -äänestys järjestetään tänä vuonna 13. kerran.  

Kukin äänestäjä voi äänestää kolmea kirjaa, joista ensimmäinen saa kolme pistettä, toinen kaksi ja kolmas yhden pisteen.  

Tänä vuonna äänestykseen osallistui 69 kirjasomettajaa, joista tietokirjoja äänesti 45 henkilöä. Hajonta oli runsas: yhteensä 75 kirjaa sai ääniä, ja olemalla yhden äänestäjän kolmen pisteen arvoinen suosikki pääsi jaetulle kymmenennelle sijalle. Äänistä päädyttiin hylkäämään kuusi: kolme julkaisvuoden perusteella (kahdessa 2024, yhdessä 2026) ja kolme, koska ne oli luokiteltu kustantajan toimesta kaunokirjoiksi ilman kaksoisluokitusta (henkilökohtaisesti olisin kyllä eri mieltä näissä luokituksissa, joten ymmärrän miksi niitä oli tänne äänestetty, mutta menen kuitenkin kustantamojen määritysten perusteella).

Voittaja erottui selvästi, seuraavista sijoista käytiin enemmän kisaa, joten listaan tässä nyt yhdeksän kärjen pisteineen. Tasapisteissä vertailtiin ykkössijojen määrää, joskaan sekään ei kaikissa eroa tuo. Taas kerran kotimaiset jyräävät vahvasti, kärkiyhdeksikköön mahtui yksi käännösteos, eikä niitä alemmillakaan sijoilla kovin montaa ollut...eli Suomessa julkaistaan monenlaista kiinnostavaa tietokirjallisuutta, ja kirjasome niitä huomioi laaja-alaisesti.

8.-9. Eevi Sjöholm - Vahva (Into) 4 p.

8.-9. Laura Wathen - Ai se olikin ADHD (Into) 4 p.

7. Heidi Airaksinen & Tiina Tuppurainen - Salatun rakkauden historia (Like) 4 p. 

5.-6. Minna Eväsoja - Rakkauden merkit: Perheestä, parisuhteesta ja avioliitosta japanilaisittain (Gummerus) 5 p. 

5.-6. Noora Vaarala - Sarviini puhkeaa lehti: Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Gummerus) 5 p.

4. Riina Tanskanen - Tympeät tytöt: Luokkakipuja (Into) 9 p.
 

"Kuten ensimmäinen Tympeät tytöt -sarjakuva, tämä oli älykkään viiltävä ja hieno lukukokemus. Ensimmäisen kirjan kohdalla nyökyttelin jatkuvasti samaistumisen merkiksi, tässä enemmän pääs astumaan myös oman kokemuspiirin ulkopuolelle, vaikka paljon tuttuakin oli. Hienosti Tanskanen asettaa vinon valon ilmiöihin, joita ei hoksaa kyseenalaistaa." laura.linnea.lukee 

"Ihana, herttainen, koskettava, perusteltu, tärkeä ja ennen kaikkea upean visuaalinen!" tiiawithbooks 

3. Arundhati Roy - Turvani ja myrskyni (Otava) 9 p. 

"Rikkaasti, valoisasti ja väliin pirskahtelevalla huumorilla kirjoitettu kertomus elämästä, jossa totisesti on riittänyt myös varjoja." Kirsin Book Club

"Teoksen teksti oli hyvin elävää ja rikasta. Kirjailija toivookin, että lukijat lukevat tätä muistelmateosta kuin romaania, sillä useimmat meistä ovat hänen mielestään sekoitus muistoja ja mielikuvitusta." Kirjasähkökäyrä

2. Jenni Räinä - Veden ajat: Matka läpi muuttuneen maiseman (Like) 13 p.

 

"Räinä haluaa ymmärtää, mitä vesille on tapahtunut. Hän vertaa isänsä kertomuksia ja omia lapsuuden kokemuksiaan nykyaikaan. Kirja on henkilökohtainen, mutta sisältää samalla paljon tietoa. Miksi ennen kirkas vesi on nyt ruskeaa? Miksi syystulvat yleistyvät? Kun Räinä kulkee luonnossa jonkun asiantuntijan kanssa, kuten luvussa Lähde lähdetutkija Iina Eskelisen kanssa, kehityskulut tulevat konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi." Tarukirja

"Kirjailija kulkee luonnossa vesistöjen äärellä, kohtaa tutkijoita ja paikallisia asukkaita ja pyrkii hahmottamaan muutosten vauhtia ja sitäkin, mitä on tehtävissä. Havahtumisella ja toiminnalla on merkitystä." hannaon 

1. Paavo Teittinen - Pitkä vuoro: Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) 24 p. 

 

"Pitkä vuoro kertoo ihmiskaupasta, modernista orjuudesta Suomessa. Se paljastaa järkyttävän, salatun totuuden pääasiassa maahanmuuttajia työllistävien yritysten toiminnasta sekä Suomen viranomaisten ja oikeuslaitoksen epäonnistumisista." lukijapollo

"Tärkeä teos, jonka soisin kaikkien politiikkojen, virkamiesten ja työntekijävaltaista palvelua käyttävien yritysten ja organisaatioiden hankinta- ja vastuullisuushenkilöiden lukevan ensin, sitten kaikkien muidenkin." Kulttuuri kukoistaa 

"Teos on epäilemättä ansainnut Tieto-Finlandiansa ja vaikutuin siitä itse niin paljon, etten osaa tunnetta edes oikein kuvailla. Ennen kaikkea koin kuitenkin suuttumusta, turhautumista, voimattomuutta ja epäuskoa: miten Suomen kaltaisessa maassa voi tapahtua tällaista ja miksi oikeusjärjestelmämme mahdollistaa näin räikeän hyväksikäytön?" tyttilukee 

"Kirjan taustalla on vuosikausien pitkä journalistinen työ, kymmenien ellei satojen ihmisten haastattelut, lukematon määrä tietopyyntöjä, oikeudenkäyntipöytäkirjoja,  byrokratiaan ja viranomaistyöskentelyyn perehtymistä. Kyseessä onkin silmiä avaava teos. Soisin jokaisen suomalaisen lukevan Pitkän vuoron. Kirjan luettuaan katselee ympäristöään väkisinkin uusin silmin. Näkymä ei ole kauniimpi, mutta todempi se on." Amman kirjablogi

-------------------------------------------------------------------------- 

Muiden palkintokategorioiden tuokset löytyvät seuraavilta vastuusometileiltä:

Finlandia: Sivujasivuja
Globalia:  Kirjakaapin kummitus
Lastenkirjallisuuden Kuopus: Inspiraationjaljilla
Nuortenkirjallisuuden Kuopus: Yöpöydän kirjat  

Voittajat palkitaan perinteisesti kunniakirjoilla, jotka jaetaan tänä vuonna Helsingin Oodi-kirjastossa perjantaina 24.4.2026 kello 17-19. Tervetuloa paikan päälle!

Riitta Jalonen - Todistaja Brigitin talossa

Eipä ole Riitta Jalosen kirjoja tullut aiemmin luettua, tämä uteloitti aiheellaan.

25-vuotias Iiris matkustaa vuodeksi Irlantiin ja majoittuu Dublinissa leskirouva Brigitin vuokralaiseksi. Brigitillä on linjana ottaa vuokralaisiksi ulkomaalaisia vierailijoita, ja vuokra-alennus sovitaan jos vuokralainen tulee sunnuntai-iltapäivisin nauttimaan teetä, kun paikallinen pappi, isä O'Connor tulee vierailulle. Aika pian tuleekin ilmi mistä on kyse, Brigit ja isä O'Connor ovat rakastaneet toisiaan jo vuosikymmenten ajan, mutta suhde pysyy teenjuonnin ja kirkollisten tapaamisten piirissä, kaikki naapuritkin asian tietävät ja naapurien vuoksi Iiris ja edeltäjänsä toimivat tapaamisten esiliinoina...

Vuosia myöhemmin Iiris palaa Irlantiin: Brigit ja isä O'Connor ovat molemmat kuolleet, ja Iiriksen oma avioliitto on ehtinyt myös jo sammua, joten on aika miettiä elämän suuntaa ja rakkauksia, ja vaeltaa vanhalle pyhiinvaelluspaikalle Irlannin suuren naispyhimyksen, pyhän Brigitin luo kuten vuokraemäntäkin oli aikoinaan tehnyt.

Viehättävä teos kyllä, heille jotka kaipaavat enemmän tunnelmaa kuin juonta. Huomaan kirjailijan tehneen matkakirjan Irlannista vuonna 1980, johon vuoteen myös kirjan alkuosa sijoittui, joten miljöö lienee tuttua. Ja kirjassa kuvataan paljon kansanuskoa, pyhiinvaelluksia ja pyhimyskultteja joihin limittyy myös pakanallisia aineksia ja legendoja: pyhän Brigitin hahmossa on paljon samaa kuin varhaisemmassa Brigit-jumalattaressa, joten kuinka paljon Brigit-neitsyessä on historiallista henkilöä ja kuinka paljon tähän on projisoitu jumalattaren piirteitä...niin, ja kuinka paljon Brigit-pyhimystä taas projisoidaan keski-ikäiseen vuokraemäntään eri tahojen toimesta. Tämä projisointi ja odotusten kantaminen ei varmastikaan ole kevyt taakka kantaa, mutta pyhimysten osa harvoin on. (Ja vastaavasti, mitä Iiris on odottanut ja odottaa avioliitolta, rakkaudelta, elämältä tai itseltään, ja ovatko nämä kestäneet asetetut odotukset?)

Helmet-haasteessa laitaan kirjan kohtaan 29. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle (alkuosa on vuodessa 1980, loppuosa 1990-luvulla)