Gilbert Picard - Les vendredis de la Part-Dieu (Part-Dieun perjantait)

Ranskankieliseen dekkaritarjontaan on ollut tarkoitus tutustua hieman laajemminkin kuin niiden muutaman tutun osalta (Manchette, Simenon, Boileau-Narcejac). Gilbert Picardista en ole koskaan kuullutkaan, mutta tämän kirjan valitsin luettavaksi ihan vaan nimen perusteella: sillä saa Helmet-lukuhaasteesta varsin haastavan kohdan 25. Kirjan nimessä on viikonpäivä tai kuukausi, ja se selvästi kattaa myös Tour de France par écrit -haasteen yhden etapin: Part-Dieu on kaupunginosa Lyonissa (tuttu paikka, siellä on keskeinen juna-asema).

Part-Dieu on myös kauppakeskus, kirjoitusajankohtaan Ranskan suurin ja Euroopan suurimpia (ja on se yhä iso), ja sinne suuri osa kirjan tapahtumista sijoittuu: eräänä perjantaina kun uudessa kauppakeskuksessa juhlavasti paljastetaan kuuluisan taiteilijan patsas, pressun alta paljastuukin patsaan ohella ruumis. Seuraavana perjantaina vaateliikkeen sovituskopista löytyy toinen. Ja seuraavana perjantaina kolmas...jolloin eläkkeellä oleva poliisi Alphonse Dubois (joka ilmeisesti on mukana myös muissa Picardin dekkareissa) tutustuu juttuun.

No, lukihan tämän, mutta en nyt juuri vaikuttunut. Kirja ulottuu hyvin moneen suuntaan, epäiltyjä on paljon mutta kehenkään henkilöön tai oikeastaan koko juttuun ei saa oikein otetta, eikä tämä varsinaisesti arvoitusdekkari ollut (arvasin kyllä idean mistä on kysymys mutta varsinaisesti murhaajan hoksaamista ei oletettavasti edes odotettu). Oikeastaan kiinnostavin ulottuvuus kirjassa on millä tavalla se toi Jean-Patrick Manchetten: Manchetten yhteydessä on usein mainittu tämän vasemmalle kallellaan oleva poliittisuus, politiikka ei ole useinkaan varsinaisena aiheena mutta porvarillisuuden ja kulutusyhteiskunnan kritiikki ja piikittely on jatkuvana taustaoletuksena, ja ilmeisesti Manchetten jälkeen tällaista sävyä löytyy muustakin ranskalaisdekkarista.

Tyylillisesti ja tunnelmaltaan tämä Picardin kirja on hyvin erilainen kuin Manchette, mutta kauppakeskusmiljöö vetää mukaansa kyllä samaa piilevää poliittista sävyä, ja varmaankin ajatuksissa oli myös ajankohtainen Rote Armee Fraktion, joka muun toimintansa ohella tuli kuuluisaksi tavarataloihin kohdistetuista terrori-iskuista...

Tulipahan luettua, mutta en nyt ihan innokkaasti ole tämän kirjailijan tuotantoa lukemassa...