Viime viikon vietin reissussa (ja pääosin poissa netistä), Vézelayn pikkukaupungissa Yonnen departmentissa Bourgognessa. Asukkaita kylässä on vähän päälle 400, mutta vierailijoita sitä enemmän: historiallinen kylä ja erityisesti siellä olevan Maria Magdalenan basilika, benediktiiniluostarin kirkko 1100-luvulta on UNESCOn maailmanperintökohde, joten kohteena on suosittu itsessään. Ja lisäksi Vézelaysta alkaa yksi neljästä isosta pyhiinvaellusreitistä kohti Santiago de Compostelaa (ja muihinkin suuriin pyhiinvaelluskohteisiin vaeltajia löytyy), joten kylä on varsin vierailija-orientoitunut.
Ja Maria Magdalenan basilikassa itsekin vietin paljon aikaa, CASA-järjestön vapaaehtoistyössä esittelemässä kirkkoa vierailijoille, lauantaina tulin paikalle ja maanantaina jo syvällisellä asiantuntemuksella selitin umpialampia kävijöille, historiasta, arkkitehtuurista, taiteesta, hengellisyydestä...
Pääosin ranskaksi, parille ryhmälle englanniksi: seurana olleet kaksi muuta opasta, jotka olivat olleet siellä jo aiempina kesinä, sanoivat että yleensä vierailijat ovat kansainvälisempiä mutta korona ilmeisimmin vähentää ulkomaalaisia vieraita ja toisaalta kotimaanmatkailu on suositumpaa.
Kirkkolaiva romaanista arkkitehtuuria, kuori goottilaista. Kuori on rakennettu valkoisesta kivestä ja kun kuorin ikkunat ovat myös suuremmat, kirkkoon tulija astuu sisään kirkon hämärimpään osaan ja etenee kohti valoa...
Kirkko on nätti ja erinomaisesti vierailun arvoinen, silloinkin kun vierailu Maria Magdalenan reliikin luona tai vaellus Compostelaan ei olisikaan ensimmäisenä kiinnostuksen kohteena, erinomaisen vaikuttava romaanisen arkkitehtuurin edustaja, ja kylä ja sitä ympäröivä seutukin ovat viehättäviä, ja seudulla on tosiaan ihan näkyvääkin historiaa hyvän matkaa yli tuhat vuotta...
Mutta kun kirjallisuuden harrastajana ja kirjabloggaajana matkustan, huomio kiinnittyy myös matkakohteissa löytyviin viittauksiin kirjallisuuteen. Varsinaisesti en kirjallisuushenkistä pyhiinvaellusta ole harrastanut, mutta bongailen kiinnostuneena kyllä katukuvassa näkyviä patsaita, muistolaattoja ja muita viittauksia tuttuihin kirjailijoihin ja kirjoihin...ja ilahduttavan paljon Ranskassa harrastetaan kyllä pieniä muistolaattoja että tässä talossa asui se-ja-se kuuluisuus yms., jossain Pariisissa tietysti vaikka millä mitalla mutta näköjään Vézelayn pikkukaupunkikin kunnostautuu tällä saralla ihan kiitettävästi.
En tiedä onko Vézelay näkynyt jossain fiktioteoksissa tapahtumapaikkana, luulen että kyllä vaikken olekaan niitä lukenut.
Kirkossa oppaana pääsin mainitsemaan monta kertaa päivässä Prosper Mériméen, jonka kirjallisesta tuotannosta muistetaan nykyään parhaiten novellit Carmen ja Mateo Falcone. Mutta Mérimée kunnostautui myös 1800-luvun puolivälissä historiallisten monumenttien tarkastajana ja kansallisen kulttuuriperinnön aktiivisena esiinnostajana ja vaalijana, jonka ansiosta lähes rauniotilassa oleva Vézelayn kirkko saatiin pelastettua ja restauroitua (samoin kuin moni muu huomattava historiallinen rakennus...Pariisin Saint-Denis ja Notre Dame, Carcassonne jne...)
Vézelayssa sijaitsee myös kirjailija Jules Royn koti, joka toimii nykyään kirjailijaresidenssinä. Myönnän että itse Roy ei ole kirjailijana tuttu, residenssiasukkaista pari tunnen niminä mutta en ole lukenut (kun ranskalaisen nykykirjallisuuden tuntemukseni on yhä aika satunnaista).
Residenssissä asuneita kirjailijoita
Nobelisti Romain Rolland sen sijaan on tuttu. Rolland syntyi parinkymmenen kilometrin päässä Clamecyn kaupungissa (ja sen historiaan sijoittuvan Mestari Breugnonin olenkin lukenut), ja elämänsä viimeiset vuodet taas asui Vézelayssa.
Samoin kaupungissa asui vuosia myös Georges Bataille (ja yhtaikaa Rollandin kanssa, Bataille muutti kaupunkiin 1943 ja Rolland kuoli 1944, ja asunnot ovat kivenheiton päässä toisistaan), joka on myös haudattu kaupungin hautausmaalle. Samoin kuin taidekriitikko ja Cahiers d'art -lehden perustaja Christian Zervos ja filosofi Maurice Clavel. Ja kaupunkiin on yhteyksiä myös runoilijoilla Paul Claudel ja Paul Eluard...ja asukasluvultaan tämä tosiaan on muutaman sadan asukkaan kylä.
Georges Bataillen hauta
Olipas kiva postaus! :) Ranskalaiset selvästi arvostavat kirjailijoitaan, kun harrastavat noita tietolaattoja.
VastaaPoistaJep, kirjailijat ovat hyvin edustettuina, kuten myös muut taiteilijat, ja myös mm. toisen maailmansodan tapahtumiin liittyviä muistolaattoja on paljon (siinäkin talossa jossa majoituin fransiskaanisisaret olivat piilotelleet juutalaisia...)
PoistaKuvat ovat kauniit. Hienosti korostat myös tuon Maria Magdalenan kirkon osin romaanista ja osin goottilaista tyyliä, kuin myös matkaa kohti valoa. Vaalea-ruskeasta holvikaarien raidoituksesta tulee minulle maurilainen tyylikin mieleen, vaikka tuskinpa on tarkoitus.
VastaaPoistaKirkossa on muitakin ratkaisuja joista näkee että rakentajia on kiinnostanut paljon valo ja sen käyttö, kesäpäivänseisauksen keskipäivän aurinko tulee ikkunoista kulmassa jossa tarkasti kirkkolaivan keskelle muodostuu valopolku alttarille yms. Ja kun menin aamulla hyvissä ajoin ennen aamuhetkipalvelusta kirkkoon niin aurinko oli suoraan tuolla kuorin päässä joten "kohti valoa"-efekti on tosi voimakas...
PoistaJa arabityyliä tuosta raidoituksesta jotkut muutkin kävijät miettivät, historia ei osaa sen enempää kertoa mutta on se tietysti hyvinkin mahdollista että joku rakennusmestari on tuonut Espanjasta kivannäköisen idean, tai että idea on keksitty spontaanisti omasta takaa.