René Girard - La route antique des hommes pervers
Taas ollaan vuoden lopussa, joten aika koota viimeisen kolmen kuun lukemisia (yllä), ja tarkastella myös koko vuoden luettuja (alla). Pitkän aikavälin tilastoja luetuista kaunoirjoista on koottu syksystä 2011, ja ollaan jo hyvin lähellä tuhannen kirjan rajapyykkiä, mutta ensi vuoteen menee.
Kuten olen aiemmin maininnut, syyskuun alussa muutin Belgiaan, ja siinä sivussa sitten englanninkielisten kirjojen tarjontakin monipuolistui, mutta toki ranskalaisetkin ovat yhä hyvin mukana (Suomessa käynnistä on taas tovi, joten suomalaiskirjat ovat vähentyneet, vaikka hyllyssä niitäkin vielä odottaisi). Ja luenko tulevaisuudessa joskus jotain hollanniksi? Aika näyttää, nykyisin voisi kokeilla jotain helppoa sarjakuvaa...
| mies | nainen | x | ||
| englanti | 149 | 137 | 1 | 287 |
| suomi | 95 | 58 | 153 | |
| ranska | 99 | 39 | 2 | 140 |
| saksa | 49 | 13 | 62 | |
| japani | 45 | 13 | 58 | |
| italia | 48 | 2 | 50 | |
| venäjä | 29 | 7 | 1 | 37 |
| ruotsi | 24 | 12 | 36 | |
| espanja | 12 | 7 | 1 | 20 |
| norja | 12 | 5 | 17 | |
| tsekki | 15 | 2 | 17 | |
| unkari | 8 | 2 | 1 | 11 |
| arabia | 8 | 2 | 1 | 11 |
| viro | 8 | 2 | 10 | |
| tanska | 7 | 2 | 9 | |
| puola | 5 | 4 | 9 | |
| islanti | 3 | 1 | 1 | 5 |
| kiina | 3 | 2 | 5 | |
| serbo-kroatia | 3 | 2 | 5 | |
| muu | 5 | 5 | ||
| portugali | 2 | 2 | 4 | |
| hollanti | 1 | 3 | 4 | |
| kreikka | 3 | 1 | 4 | |
| slovenia | 2 | 1 | 3 | |
| slovakia | 2 | 1 | 3 | |
| persia | 2 | 1 | 3 | |
| iiri | 1 | 1 | 2 | |
| latina | 1 | 1 | 2 | |
| katalaani | 2 | 2 | ||
| bengali | 2 | 2 | ||
| turkki | 1 | 1 | ||
| albania | 1 | 1 | ||
| urdu | 1 | 1 | ||
| bulgaria | 1 | 1 | ||
| latvia | 1 | 1 | ||
| malta | 1 | 1 | ||
| 642 | 323 | 17 | 982 |
Vuonna 2022 luin yhteensä 53 kirjaa kaunokirjallisuutta (ja runsaasti tietokirjoja ja sarjakuvia päälle, mutta niitä en ole erikseen tilastoinut).Vuonna 2021 luin 52 kirjaa, ja 2020 53 kirjaa, eli hyvin tasaisella tahdilla ollaan menty. Opintojuttuja yms on kuitenkin sen verran, että joidenkin menneiden vuosien yli sataan kirjaan pääsyyn ei ole mahdollisuutta...
Vuoden suosikkilukemiseksi tuli jo huudettua Agota Kristofin Isosta vihosta alkava trilogia, kaikki kolme tulivat tämän vuoden lukemisiin. Vuoden suosituksiksi voisin mainita myös vaikkapa Hornanperän uusi paholainen, Aivan kuin minua ei olisi ja A View of the Harbor, mutta oikeasti, hyviä kirjoja tuli monia muitakin.
Lukuhaasteena oli tänä vuonna vain sekalainen Helmet-haaste, jonka paketoin 49/50-kuntoon jo hyvissä ajoin lokakuussa, mutta viimeinen avoin kohta, 'Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana' on ollut saatavuusongelmainen: uusia kirjoja kielillä joilla luen runoutta ei kovin helposti löydy, enkä nyt sitten viitsi erikseen sellaista ostaa...
Tarkempiin aihepiireihin keskittyviä haasteita ei nyt muuten ollut, luen sitä mitä sattuu löytymään.
Sinänsä itsensä haastaminen on hyvä juttu, ja vähän aikaa sitten Hesarissa ilmestyikin Esa Mäkisen kolumni aiheesta, kuinka helppoa on ajautua lukemaan vain lisää sellaista mitä on ennenkin lukenut, ja vastaavasti sellaista, jonka olemassaolosta ei ole edes tietoinen, ei kovin helposti luettavaksi löydä...ja että vaikka niiden omien katvealueiden piiristä löytyisi ihan kohtalainenkin määrä myös, no, huonoja kirjoja, niin ovatpahan ainakin erilailla huonoja.
Siinä mielessä olen myös näitä tilastoja ja infograafeja vuodesta toiseen laatinut: tulee kouriintuntuvammin esiin millaisia kirjoja päätyy luettavakseni (ja vastaavasti millaisia kirjoja ei).
Aloitetaan kirjallisuudenlajeista: Pitkä proosa pysyy yhä dominoivana lajina, mutta yhä pidetään kiinni ajatuksesta, että kaunokirjallisuus on muutakin kuin romaaneja, eli muillakin on edustuksensa.
Vaikka näytelmälukuhaaste onkin taputeltu loppuun jo aikaa sitten, niin ovat ne pysyneet silti luettavissa mukana (ja kivasti myös parissa muussa blogissa). Runot ovat sen sijaan jääneet kovin vähiin, niiden suhteen pitäisi kai taas yrittää vähän aktivoitua.
Lukukielissä olen pyrkinyt suunnilleen tasapainottelemaan suomen, englannin ja ranskan välillä, nyt tuli suomeksi luettua vähän vähemmän kuin muuten. Ja tietysti kullakin kielellä alkukielinen dominoi, mutta kyllä minä niitä käännöksiäkin.
Pitkällä aikavälillä ranskaksi luettujen lohko kasvaa pikkuhiljaa, samalla kuin suomeksi luettu käännöskirjallisuus jatkaa kutistumistaan, mutta kyllä se yhä on suurimpana lohkona ja pysynee sellaisena vielä pitkään.
Tuleeko tuleviin listoihin lisää ruotsia tai, herraparatkoon, hollantia? No, ei kannata ainakaan henkeä pidätellen odottaa...
Sukupuolijakaumassa tapahtuu pienimuotoista heilahtelua, tällä kertaa vähän enemmän naiskirjailijoita kuin pitkällä aikavälillä. Luetaan kirjoja alkukielillä, ja lajityypeistä romaanit hyvin edustettuna -> lisää naiskirjailijoiden kirjoja.
Alkukielivalikoimassa ranskankielinen kirjallisuus nousi taas suurimmaksi osuudeksi, pitkällä aikavälillä se pysyy yhä kolmantena kielenä englannin ja suomen jälkeen, joskin välimatka kuroutuu pikkuhiljaa. Muissa kielissä ei ole suuria muutoksia, niihin tulee satunnaisia osumia...
Vaan myönnän etten ole ihan tyytyväinen tuohon, että vuoden lukemisista kolme neljäsosaa tulee kolmesta kielestä ja kaikki muut ovat viimeinen neljäsosa. Tähän täytyy taas vähän kiinnittää huomiota.
Voisi miettiä myös millä kielillä ei ole vielä mitään edustusta: maantieteellisesti läheisistä voisi huomata vaikkapa saamen ja liettuan, Euroopassa muuten esim. romania, baski tai ukraina...ja aasialaisissa kielissä aukkoja vasta onkin (ei hindiä, thaita, malaijia, vietnamia, koreaa...)
Mieskirjailijoiden alkukielijakauma vastaa aika lailla yhteistä kielijakaumaa: muut kuin kolme pääkieltä muodostavat hieman suuremman osuuden, ja pitkällä aikavälillä ranskankieliset kirjailijat menivät suomalaisista ohi, toiseksi suurimmaksi kieliryhmäksi.
Naisten kielijakaumassa jatketaan tuttua trendiä, että luen naiskirjailijoita lähinnä alkukielillä, harvakseltaan käännöksinä. Mutta tänä vuonna kielivalikoima kuitenkin kasvoi kahdella, islanniksi ja persiaksi kirjoittavien naiskirjailijoiden olemassaolo tuli todetuksi. Väitän silti että työläänä pysyy tämän graafin monipuolistaminen (mutta tavoittelemisen arvoista se silti toki on).
Tulevana vuonna, öö, uusi Helmet-haaste on taas julistettu, ja joitain siihen sopivia kirjoja on tullut jo huomioitua. Muuten ei ole suuria temaattisia linjoja suunnitteilla, paljon on kiinnostavalta vaikuttavia kirjoja lukemista odottamassa (mutta runoihin voisi taas vähän panostaa lisää).
6 kommenttia:
Sinulla on kivat graafit, tämähän on jo varsinaista tiedettä! Olen iloinen siitä, että kiinnität huomiota naiskirjailijoiden määrään, koska tosi moni mies jättää naisten kirjat tyystin lukematta.
Tuo iirin kieli kuulostaa kiehtovalta ja harvinaiselta tapaukselta. Olisi mielenkiintoista lukea jokin teos, joka alkujaan olisi kirjoitettu gymriksi, vielä hauskempaa olisi osata näitä erilaisia, harvinaisia kieliä. Minun lukemissani "eksoottisin" kieli oli baskinkieli.
Perusteellinen ja kiinnostava katsaus, eritysen kiinnostavaa myös se että voi verrata vuoden lukemisia pidemmän aikavälin lukemistoihin. Mainio tilastointi sinulla!
Jep, ja samalla on todettava että se näköjään vaatii huomiota: luulenpa että jos ei olisi blogia ja valikoisin lukemisia vain sillä perusteella mikä vaikuttaa kiinnostavalta ja miten ja millaiset kirjat ovat esillä, niin naisten osuus luetuista olisi vielä merkittävästi pienempi...
Minulla se baski tosiaan vielä puuttuu, parista teoksesta olen tietoinen mutta ei ole vielä tullut lukuun...
Iiriksi on tullut luetuksi pari runokokoelmaa, toinen keskiaikaista ja toinen taas modernia, mutta molemmat täysin satunnaisia löytöjä. Muut kelttikielet puuttuvat vielä, vaikka niilläkin jotain löytyy...
Jep, näitä tuli jossain vaiheessa koottua exceliin ja nyt sitten samalla kun laskee vuosilukemia niin melkein samalla vaivalla saa nuo pitemmän aikavälin lukemat vertailuksi (niihin on jo alkanut sen verran dataa kertyä etteivät enää heposti heilahtele)
Lähetä kommentti