Taas ne ovat tulossa, Helsingin kirjamessut, ja minäkin aion olla taas paikalla.
Messut ovat nelipäiväiset, mutta en tänäkään vuonna aio tulla joka päivä messuille, mutta useampana päivänä kuitenkin. Todennäköisesti vierailen messuilla torstaina, perjantaina ja sunnuntaina, jos ei tule yllätyskäänteitä suunnitelmiin. Lauantai on tietysti muuten se suosituin messupäivä, ja jotkut tutut ehkä tulevat vain silloin, mutta pitää varata aikaa myös muille elämän velvoitteille...ja toisaalta kun tulee useampana päivänä messuille, niin voi hyvin käydä seuraamassa monenlaista ohjelmaa ja keskusteluja yleisen flaneerauksen ohella.
Messut ovat myös olleet perinteisesti hyvä paikka huomioida mitä kaikkea potentiaalisesti kiinnostavaa erityisesti pienemmät kustantamot ovat julkaisseet. Ja eiköhän myös tuttuja tule nähtyä, ja ehkä tavattua myös ennestään tuntemattomia (taas kerran saa tulla nykimään hihasta, erottunen taas väkijoukosta hyvin kun olen pitkä ja pukeutunut valkoiseen kaapuun...)
Tänä vuonna erityisteemana on kieli, joten siihen liittyviä kiinnostavankuuloisia juttuja on paljon esillä: viime vuonnahan olin itse mukana keskustelussa, jonka aiheena oli eri kielillä lukeminen, eli omalta osalta teema on jo tullut otettua haltuun, tänä vuonna voi sitten kuunnella mitä muuta aiheesta on sanottavaa. Ohjelmalehtiseen on taas tullut merkkailtua kaikenlaista potentiaalisesti kiinnostavaa. Ainakin seuraavia tapahtumia olen laittanut muistiin, vaikka kaikkeen en kyllä ehdi ja jaksa (ja ajallisten päällekkäisyyksien vuoksi se olisikin mahdotonta), ja toisaalta saatan päätyä seuraamaan ex tempore jotain ohjelmaa ihan vaan kun se oli siinä. Ja joissain tapauksissa on jo harmittavaa, että varsin samanhenkiset keskustelut on sijoiettu samanaikaisiksi...no, onneksi ainakin osa kiinnostavista jutuista tulee myös nettitaltioinneiksi. Tämä ohjelmavalikoima on siis suuntaa antamassa.
-------------------------------------------------------------------
Torstai 22.10.
10.30 Roihuvuori: Miten Kalevala inspiroi nykykirjailijoita?
Niilo Sevänen ammentaa suosittuihin fantasiaromaaneihinsa keskiajan historiasta, Kalevalasta ja eurooppalaisesta mytologiasta. Jussi Moilan romaani Kullervon tarina pohjaa Antti J. Jokisen ja Jorma Tommilan käsikirjoittamaan samannimiseen suurelokuvaan. Mikä Kalevalassa kiinnostaa tämän päivän kirjailijoita ja lukijoita? Millainen aarrearkku kansalliseepoksemme kirjailijalle on?
10.30 Kruununhaka: TIEDETORI: Kirjoitetun suomen historia
Nykyään suomenkieliset kirjat täyttävät messuhalleja, mutta mitkä olivat kirjasuomen varhaisvaiheet? Suomenkielisen kirjallisen kulttuurin perusta ulottuu keskiajalle, ja uuden ajan alun vuosisatoina käännökset saivat rinnalleen myös suoraan suomeksi kirjoitettuja tekstejä. Tule kuulemaan, miten suomen kieli kirjallistui ja kirjallisuus suomenkielistyi, millaisia olivat varhaisimmat suomeksi kirjoitetut tekstit, ja millainen oli suomen kielen rooli ruotsin ja latinan rinnalla. (SKS)
11.00 Kruununhaka: TIEDETORI: Kaisa Häkkinen: Tikusta asiaa – suomalaisia sanontoja
Kauhistuksen kanahäkki, oma lehmä ojassa, nostaa kissa pöydälle... Suomen kielessä on yllin kyllin erilaisia sanontoja, sellaisia kuin vaikkapa (→) yllin kyllin. Vertauskuvallisina ilmauksina ne rikastuttavat kieltä, kuljettavat informaatiota ja yhdistävät omaleimaista kieliyhteisöämme. Kielitieteilijä Kaisa Häkkinen on koonnut uutuuskirjaansa vakiintuneita sanontoja merkityksineen ja syntyhistorioineen. Tule ottamaan selvää, miten ja miksi sanonnat syntyvät!
11.30 Suomenlinna: Kauhukirjallisuus ja historian varjot
Kauhussa ovat usein läsnä historia ja menneisyyden tragediat. Miten menneisyyden kalmaiset kädet kurkottavat nykypäivään, ja mitä kaikkea eri aikatasojen käyttö tarjoaa kauhukirjailijalle? Historiankuvauksesta kauhukirjallisuudessa keskustelemassa kirjailijat Samuli Antila, Maija Nyström ja M.J. Hölttä.
11.30 Hakaniemi: Mikä on kielen merkitys identiteetin rakentumisessa ja monikulttuurisessa Suomessa?
Kieli on enemmän kuin viestinnän väline – se luo todellisuutta ja on keskeinen osa kotoutumista ja oman identiteetin kehittymisestä. Miten uusi kieli muuttaa ihmistä? Voiko kuulua yhteiskuntaan ilman yhteistä kieltä?
12.00 Kruununhaka: TIEDETORI: Miten tarinat muuttavat käsitystämme luonnosta?
Entä jos luontokato on myös mielikuvituksen kriisi? Kyvyttömyys nähdä luonto osana yhteistä tulevaisuutta kaventaa ajatteluamme. Tule etsimään uusia tarinoita ja tapoja vahvistaa yhteyttä ihmisen ja muun elämän välillä.
12.00 Senaatintori: KIELI-TEEMAKESKUSTELU: SUOMEN KIELEN UUDISTAJAT
Tänä vuonna Helsingin Kirjamessujen ja Helsingin Sanomien teemakeskustelujen sarjassa puhutaan suomen kielestä. Lauantaina puhutaan suomesta huumorin kielenä. Keskustelemassa koomikko, kirjailija Eeva Vekki, huumoritutkija Jarno Hietalahti ja käsikirjoittaja Anna Brotkin. Teemakeskustelut striimataan myös HS.fihin.
12.30 Arabia: Kalevala sarjakuvissa
Kalevala on innoittanut suomalisia sarjakuvan tekijöitä kautta vuosien sekä albumeina, että sanomalehtien strippi sarjakuvina. Mikä tekee kansalliseepoksesta niin kiehtovan. Virpi Hämeen-Anttilan haastateltavana Petri Hiltunen, Marko Raassina ja Vesa Vitikainen.
12.30 Senaatintori: Sananvapaus nyt
Mitä kirjailija, toimittaja ja kustantaja ajattelevat sananvapaudesta, sen rakenteista, uhista ja puolustamisesta? Keskustelemassa kirjailija ja sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja Laura Lindstedt, toimittaja ja Finlandia-palkittu tietokirjailija Paavo Teittinen sekä kustantaja ja Suomen PENin johtokunnan jäsen Johanna Laitinen.
13.00 Arabia: Mikä kieleksi?
Sarjakuvan kieli on merkittävä valinta. Millä perustein valinta tehdään? Miten kieli vaikuttaa sarjakuvan kokonaisuuteen? Omakustantamista tukevan Pokuto-yhdistyksen eli Pohjoisen Kustannustoiminnan tekijät kertovat kokemuksistaan.
14.00 Hakaniemi: Utopioita etsimässä
Tulojen ja vallan kasvava eriarvoisuus ovat tehneet hillittömän kapitalismin vaihtoehtojen etsimisestä yhä tärkeämpää. Millaisia ovat vaihtoehtoiset työn ja talouden järjestykset? Keskustelua kirjoista Todelliset utopiat ja Arkipäivän utopiat.
14.00 Töölö: Mitä ei voi kääntää?
Miten murretta ja kirosanoja käännetään? Suomen kirjallisuuden ulkomaiset kääntäjät kertovat ja antavat käytännön vinkkejä kääntämisestä kiinnostuneille. Haastateltavina Johanna Kuningas (ranska), Bence Patat (unkari) ja Mia Spangenberg (englanti).
14.00 Töölönlahti: Ystävyys: miten tarinat tuovat meidät yhteen?
Miksi yksinäisyys koskettaa yhä useampaa?
Tässä keskustelussa puhutaan ystävyydestä ja tavoista löytää yhteys toisiin: kirjekavereista lukupiireihin.
Ohjelmassa tarkastellaan, miten luoda matalan kynnyksen yhteisöllisyyttä aikana, jolloin kohtaamiset tuntuvat joskus vaikeilta.
15.00 Töölö: Vuoteni Finlandia-voittajana
Edellisvuoden Finlandia-voittajat Monika Fagerholm, Tomi Kontio sekä Paavo Teittinen kertovat vuodestaan Finlandia-voittajina. Mitä vuosi toi tullessaan? Muuttuiko jokin Finlandia-voiton myötä? Miten palkinto vaikutti työhön kirjailijana, ja minkälaista palautetta he ovat saaneet lukijoiltaan? Mitä he haluaisivat sanoa marraskuussa valittaville uusille Finlandia-ehdokkaille ja -voittajille? Kirjailijat paljastavat tämän vuoden merkittävimmät lukukokemuksensa.
15.30 Töölö: Minkä kirjan olet aina halunnut kääntää?
Kirjallisuuden kääntäjät lukevat ja esittelevät vuosittain valtavan määrän suomalaista kirjallisuutta. Mitä kirjoja he rakastavat? Mitä he ovat aina halunneet kääntää muille kielille? Luvassa puhetta lempikirjoista ja kääntämisestä sekä oivallisia lukusuosituksia ja tapoja esitellä kirjoja häkellyttävän hyvin. Haastateltavina kääntäjät Jitka Hanušová (tšekki), Markéta Hejkalová (tšekki) ja Stefan Moster (saksa).
16.00 Töölönlahti: Kaikki fantasia ei ole romantasiaa
Romantasia näkyy ja kuuluu isosti ja on kaikkien huulilla. Fantasia on kuitenkin muutakin kuin smuttia, chilipalkoja ja romantiikkaa. Mihin katosi perinteinen fantasiakirjallisuus? Kustannetaanko sitä ja luetaanko sitä enää? Jos, niin minkälaista? Keskustelemassa keskiaikafantasiaa kirjoittava Niilo Sevänen, fantasiakirjailija Maiju Ihalainen ja spefin kääntäjä Kaisa Ranta.
16.30 Hakaniemi: Kirjallisuuspolitiikkaa! Onko sitä?
Näkyykö ja kuuluuko kirjallisuus poliittisissa päätöksissä? Kirjallisuus on arvokasta juhlapuheissa, mutta onko sillä painoarvoa Arkadianmäellä tai muussa poliittisessa päätöksenteossa? Mikä merkitys kirjallisuuspoliittisella toimenpideohjelmalla on tulevaisuuden päätösten suhteen?
16.30 Vallisaari: Munkkimoodi
Mitä munkkien elämäntavat voivat opettaa meille?
Nykyelämä on täynnä keskeytyksiä, tietotulvaa ja somea. Munkkimoodi on tietoinen vastaliike sirpaleiselle arjelle. Se on metodi, jossa vetäydytään rauhalliseen paikkaan ja yksinkertaistetaan elämää, jotta tilaa syntyy keskittymiselle, oppimiselle ja sille, mikä elämässä on merkityksellistä.
Teos johdattaa syvälle ajankohtaiseen ilmiöön ja luostariperinteen viisauteen sekä tarjoaa konkreettisia keinoja rauhaa kaipaaville. Se yhdistää modernin arjen ja vuosisatoja vanhat luostarisäännöt käytännönläheiseksi oppaaksi ja näyttää, kuinka hiljaisuus auttaa keskittymään olennaiseen. Munkkimoodi tuo arkeen rytmiä ja sisäistä rauhaa.
17.00 Töölö: Nuori Voima: Alkemia nykykirjallisuudessa
Onko kirjailija alkemisti, jonka kynästä maailman materia muuttuu kullaksi? Voiko kaunokirjallisuus olla kokeellinen tieteenala? Niko Hallikainen ja Klaus Maunuksela keskustelevat Nuoren Voiman toisen päätoimittajan Johanna Osváthin kanssa siitä, miksi nykykirjallisuus on kiinnostunut alkemiasta. Keskustelu pohjaa Osváthin Hallikaisesta ja Maunukselasta kirjoittamaan haastatteluun Nuoren Voiman numerossa 3/2026 Alkemia.
17.30 Suomenlinna: Kuningas Arthur ja muita historiallisia myyttejä
Tarujen Atlantis, kuningas Arthurin Britannia ja muita historiallisia myyttejä. Vuosisatojen kuluessa nämä ja muut lähempää tarkastelua kestämättömät tarinat ovat juurtuneet osaksi historiaa, identiteettiä ja kansallista itsetuntoa. Vesa Sisättö kertoo, kuinka myytit ja legendat syntyvät, miksi niihin halutaan uskoa ja miten niitä on käytetty vallan, uskonnon ja politiikan välineinä.
17.30 Töölö: Parnasson paneeli: Kirjallisuus nyt!
Mistä kirjallisuuskentällä puhutaan? Asiantuntijoina kirjallisuudentutkija, tietokirjailija Sanna Nyqvist ja kustantaja Touko Siltala. Keskustelun vetää Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.
18.00 Suomenlinna: Ristiretkien historia
Sydänkeskiajan ristiretket olivat paljon muutakin kuin sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi. Miikka Tamminen kertoo uudessa kirjassaan kiehtovasti 1200-luvun ristiretkiajasta ja ristiretkiaatteen kehityksestä. Pyhän maan ja sen menetyksen ohella tutustutaan myös Etelä-Ranskan harhaoppisia kataareja vastaan suunnattuihin albigenssiristiretkiin.
18.00 Töölönlahti: Sytyttävää kirjallisuutta marginaalista
Mikä merkitys pienilevikkisellä kirjallisuudella on? Mistä syntyy sarjakuvan, runouden tai esseistiikan voima, vaikka niiden lukijakunta on verrattain pientä? Kuinka kirjasomessa nostetaan esiin pienilevikkisempää kirjallisuutta? Aiheesta keskustelemassa kirjavaikuttajat Niina Tolonen (@neriumblack) ja kirjavaikuttaja Amanda Kuru (@amandakuru). Haastattelijana kirjailija Tuija Takala (@tuijata1).
18.00 Kallio: POC-lukupiiri: Telling stories from the margins
How do you get to tell your story from the margins? What does that require? How can stories be made to serve all listeners or is that even the goal? The panelists describe the process of storytelling, the potential code-switching required when working with members of the majority population, and the importance of telling stories to different groups of people.
19.00 Kumpula: Missä piileskelet, nuorten runous?
Kotimainen lastenrunous kukoistaa, mutta nuorten osaston runohylly kapenee vuosi vuodelta. Miten kasvattaa runoutta rakastavia aikuisia, jos nuorille suunnattua runoutta ei kirjoiteta tai julkaista? Miksi tarvitsemme lisää nuortenrunoutta ja mitä annettavaa runoudella on juuri nuorille? Keskustelemassa runoilija, kirjastonhoitaja, kasvatustieteen maisteri Mirkka Auvinen, runoilija ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maiju Pohjola ja runoudesta innostunut lukiolainen Kerttu Pullinen.
--------------------------------------------------------------------
Perjantai 23.10.
10.30 Töölönlahti: Kieli somevaikuttajan työkaluna
Miten kieli rakentaa luottamusta, vaikuttavuutta ja yhteyttä yleisöön sosiaalisessa mediassa? Tässä ajankohtaisessa keskustelussa pureudutaan siihen, miksi kielen valinnat ovat keskeinen osa somevaikuttajan työtä – ja miten ne vaikuttavat sekä yleisön sitoutumiseen että laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
11.00 Töölönlahti: Miten tulla hyväksi lukijaksi?
Kaikki sitä haluavat, harva siihen pystyy. Long Play selvitti tutkijoiden ja maailmankirjallisuuden avulla, mitä hyväksi lukijaksi tuleminen vaatii. Tule kuuntelemaan, mitä selvisi! Keskustelemassa LP:n toimittajat ja yllätysvieras.
12.00 Arabia: YHTEISOHJELMA: Omakustannekirjailijat esille & Matalan kynnyksen julkaiseminen – kenelle omakustantaminen sopii?
Omakustantaminen kiinnostaa yhä useampaa kirjoittajaa. Paneelissa keskustellaan kirjoittamisen trendeistä, omakustantamisen mahdollisuuksista ja siitä, miten matalan riskin julkaiseminen voi avata ovia uusille tekijöille. Mukana eri toimijoita ja käytännön kokemuksia kentältä.
12.00 Senaatintori: Kieli-teemakeskustelu: Lyriikoiden suomen kieli
Tänä vuonna Helsingin Kirjamessujen ja Helsingin Sanomien teemakeskustelujen sarjassa puhutaan suomen kielestä. Perjantaina puhutaan runouden ja lyriikoiden kielestä, ja lyyrikoiden suhteesta suomeen.Keskustelemassa runoilija Saila Susiluoto, muusikko, lyyrikko Samuli Putro ja ja Gasellit-yhtyeen MC Pekka "Päkä" Salminen.
12.30 Töölö: Sarjakuvan kielestä ja kääntämisestä
Sarjakuvan kieli muodostuu kuvista ja sanoista. Onnistuneessa sarjakuvassa molemmat tukevat toisiaan. Miten tämä yhteys säilytetään käännöksissä? Kääntäjät kertovat näkemyksiään sarjakuvien suomentamisesta ja suomalaisen sarjakuvan tulkitsemisesta muille kielille. Mukana keskustelussa MIrka Ulanto, Antti Valkama ja Vesa Heino. Haastattelijana Eliisa Pitkäsalo.
13.00 Suomenlinna: Maahanmuuton ja afrikkalaisen diasporan historiaa Suomessa
Keitä Suomeen on tullut eri aikoina, ja miten he ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan ja kulttuuriin? Keskustelua Suomen maahanmuuton historia- (Avain) ja Ensimmäiset tulijat (Gaudeamus) -kirjoista vetää Suomen YK-liiton puheenjohtaja Nasima Razmyar.
13.00 Töölö: Mishima, Hayashi ja Dazai... Miksi japanilaiset klassikot puhuttavat nyt suomalaisia?
Japanilaiset 1900-luvun klassikot keräävät suurta suosiota. Mikä niiden maailmassa viehättää? Kääntäjät Antti Valkama ja Saku-Petteri Orpo keskustelevat Heikki Valkaman johdolla.
13.30 Töölö: Japanista suomeksi, suomesta japaniksi - miksi kääntäjän pitää ymmärtää myös kulttuuria?
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen ja muita kirjoja japaniksi kääntänyt Takako Servo ja Haruki Murakamia, Fumiko Hayashia ja muita japanilaisia suosikkeja suomentanut Antti Valkama keskustelevat siitä, miten kaksi kieltä vaativat aivan erilaisia lähestymistapoja ja kuinka kulttuurin ymmärtäminen on niin tärkeää kääntämisessä.
15.00 Töölönlahti: Uusi Juttu: Ovatko asiantuntijat nykyajan papisto?
Kaksi asiaa on totta: 1) Asiantuntijuutta ja tiedettä vastaan hyökätään ja 2) asiantuntijat nostetaan usein mediassa erityiseen arvoon ja asemaan. Uuden Jutun kulttuuriohjelma Kerma kysyy: Voiko asiantuntijuutta kritisoida astumatta populismin ansaan? Luvassa väittelyä ja vaaran tuntua.
15.30 Senaatintori: Kielitaidosta kielisivistykseen
Kuka päättää, mikä on hyvää kieltä? Miksei Kotus tee mitään? Mitä kielenkäyttö kertoo meistä ja yhteiskunnasta? Kotimaisten kielten teemavuoden kunniaksi Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat avaavat kielityön kulisseja. Keskustelussa paneudutaan siihen, mitä kieliviranomainen oikeastaan tekee ja miten kieli vaikuttaa yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla pohditaan, mitä kielisivistys tarkoittaa, kun kieli muuttuu ja jokainen meistä tekee kielellisiä valintoja.
17.00 Kallio: Ultrat
Anton Monti avaa Italian jalkapallokatsomoiden kovan ytimen. Miten intohimoinen fanikulttuuri kietoutuu väkivaltaan ja rikollisuuteen? Keskustelussa pureudutaan valtaan, lojaaliuteen ja siihen, miksi mafia raivasi tiensä lehtereille.
17.30 Arabia: Elina Karjalainen – Pienellä pilvenhattaralla
Karjalainen asui lapsuusvuotensa Viipurissa ja joutui evakkomatkalle kaksitoistavuotiaana. Valtaosan elämästään hän vietti Savossa, jonka murretta, arkea ja ihmisiä hän rakasti. Hänen tekstejään leimasivat huumori, tarkkanäköisyys ja myötätunto. Artikkeleita ja reportaaseja syntyi taiteesta ja kulttuurista, mutta etenkin maaseudun ihmisistä, jotka saivat ääntään kuuluviin vain harvoin. Pakinoitsijana hän riemastutti kuvauksillaan taiteilijaperheen arjesta. Lastenkirjailijana Elina Karjalainen antoi suuren arvon lapsen oivalluskyvylle, mielikuvitukselle ja huumorintajulle. Hänen tunnetuin hahmonsa Uppo-Nalle oli herkkä runoilija ja luova kapinallinen, kuten kirjailija itsekin. Silja Vuorikurun teos on lämmin ja eläytyvä elämäkerta Elina Karjalaisesta ja kirjoittamisen pakosta. Se piirtää lohdullisen kuvan sodan rikkomasta lapsuudesta, kirjailijaksi kasvusta ja taiteilijasta, joka pysyi läpi elämänsä lasten puolestapuhujana.
19.00 Kallio: Roland Barthesin "Valoisa huone" – valokuvista ja niiden ajattelusta
Ranskalaisen kirjallisuudentutkijan ja esseistin Roland Barthesin "Valoisa huone" (1980) on valokuvaa käsittelevä esseeteos, jota on luettu ja josta on kirjoitettu paljon viime vuosikymmeninä. Kirjailija, valokuvataiteen lehtori Hanna Weseliuksen ja professori Marjaana Kellan uusi suomennos palauttaa klassikon suomenkieliseen valokuvakeskusteluun. Heidän kanssaan teoksen erikoispiirteistä keskustelevat professori Janne Seppänen, suomentaja Marjaana Kella sekä kustantaja Antti Nylén.
19.00 Senaatintori: Historian oikealla puolella
Vieläkö muistatte, kun Ville Ranta yritti pilata Suomen Nato-prosessin pilkkaamalla Turkin sulttaania? Entäpä, kun meillä oli vasemmistohallitus, ja Ranta pilkkasi sitä jatkuvasti? Ettepä tietenkään muista! Ja kohta jo unohtuvat Purran sakset, Trumpin sekoilut, Putinin nuoleskelijat, woke ja kaikki. Tämä kirja on olemassa siksi, että ette unohtaisi – vaikka haluaisittekin.
Historian oikealla puolella luotaa Suomen ja maailman tärkeimmät tapahtumat vuosina 2023–2026. Tervetuloa pistävien, naurattavien, itkettävien, ilkeiden, helpottavien ja epäreilujen piirrosten maailmaan!
--------------------------------------------------------------
Lauantai 24.10.
(en siis luultavasti ole paikalla lauantaina mutta jos olisin)
10.30 Arabia: Lujettako työ sarjakuvvii?
Miten murresarjakuvaa tehdään? Entä mitä tapahtuu, kun sarjakuvan hahmot puhuvat keskenään eri murteilla? Paneelissa Aku Ankkaa kiäntänyt Henna Albrecht sekä savvoo viäntävästä Malisesta tutut Jaakko Seppälä ja Markus Miettinen esitelmöivät osaamisalueestaan.
10.30 Suomenlinna: Kielitaistelusta kielivastuuseen – kuka puolustaa suomea nyt?
Vuosi 2026 on suomalaisuuden ja sivistyksen merkkivuosi: on kulunut 170 vuotta siitä, kun suomi vahvistettiin J. V. Snellmanin aloitteesta opetuskieleksi. Vuoden 1856 päätös oli suomalaisuuden kannalta käänteentekevä. Se loi pohjan sille, että oma kielemme nousi tieteen, opetuksen ja yhteiskunnan kieleksi. Merkkivuoden kunniaksi Suomalaisuuden Liitto järjestää kirjamessuilla aihetta käsittelevän paneelikeskustelun.
11.00 Töölö Tykkäsin! Kirjallisuuskritiikin tila
Huomiotaloudessa samaistuminen ja kirjan teeman käsittely uhkaa syrjäyttää analyyttisen kirjallisuuskritiikin. Miten kirjallisuuskritiikki vaikuttaa lukuvalintoihin, kirjailijoiden näkyvyyteen ja kirjallisuuden arvostukseen?
11.30 Arabia: Onko kuva kieltä?
Mitä yhteistä ja mitä eroja on sanoilla ja kuvilla? Mitä sellaista kuvilla voi tehdä, mitä sanoilla ei? Miten kuvista muodostuu tarina? Miten kuvia luetaan? Suomalaisen sarjakuvan ammattilaiset pohtivat teemaa.
11.30 Töölönlahti: Mitä kirjoittaminen tekee lukijalle?
Miten lukeminen muuttuu, kun alkaa itse kirjoittaa: syveneekö ymmärrys, vai katoaako lukemisen taika? Voiko toisten kirjoittamia kirjoja enää siinä kohtaa arvioida, kun niitä kirjoittaa myös itse? Keskustelu avaa näkökulmia siihen, mitä kaikkea kirjoittava lukija alkaa nähdä ja mitä ehkä lakkaa näkemästä. Keskustelemassa kirjailija Sanni Ylimartimo (@varjokirjat), tulevat kirjailijat Jasmiina Soidinaho (@jausmiina) ja Laura Raadelma (@raadelmantarinat) sekä Kriittisessä korkeakoulussa kirjoittamista opiskeleva Heini Tuomi (@lokikirjoituksia).
11.30 Suomenlinna: Helvi Hämäläinen
Kauan odotettu, kriittinen elämäkerta kirjailija Helvi Hämäläisestä kuljettaa läpi kuohuvan 1900-luvun. 25 vuotta suljettuina olleisiin päiväkirjoihin pohjautuva tarkka kuva Hämäläisestä tuo esiin sen, minkä hän itse tahtoi peittää ja muistaa toisin.
Hämäläinen tempoili ulkopuolisuuden tunteessa koko elämänsä. Rakkaudettomuus ja vastoinkäymiset kasvattivat hänestä ankaran ja sisukkaan. Hänestä tuli suomalaisen sivistyneistön haukansilmäinen tarkkailija, joka todisti 1930-luvun fasismin nousua ja vanhan maailman särkymistä. ”Olisi suuri onnettomuus olla heidän kaltaisensa – se on lohdutus”, Hämäläinen kirjoitti yksityiseen päiväkirjaansa.
12.00 Suomenlinna: Anna-Liisa Haavikko: Hilja Valtonen – Suffragetti ja painosten herratar
Kirja on kertomus rohkeudesta, suosiosta ja sitkeästä omanarvontunnosta. Se on tarina kirjailijasta, joka oli yhtä aikaa rakastettu ja aliarvioitu. Hilja Valtonen oli kansakoulunopettaja. Hän oli tarkkanäköinen ajankuvaaja ja huumorin mestari. Valtonen ravisteli aikansa käsityksiä naisen paikasta niin työssä kuin avioliitossakin. Hänen sankarittarensa ovat moderneja, nopeaälyisiä ja omapäisiä - aivan kuten tekijänsä.
12.00 Senaatintori: KIELI-TEEMAKESKUSTELU: SUOMI HUUMORIN KIELENÄ
Tänä vuonna Helsingin Kirjamessujen ja Helsingin Sanomien teemakeskustelujen sarjassa puhutaan suomen kielestä. Lauantaina puhutaan suomesta huumorin kielenä. Keskustelemassa koomikko, kirjailija Eeva Vekki, huumoritutkija Jarno Hietalahti ja käsikirjoittaja Anna Brotkin.
12.30 Arabia: Omakustanteet: kirjailijalta lukijalle
Kirjailijat Nina Honkanen ja Kauko Röyhkä julkaisivat uusimmat Rajat/On- ja Kusessa-romaaninsa ilman kustantajaa, suoraan kirjailijalta lukijalle. He kertovat kirjallisuuspoliittisen laboratorion alla kirjoitetuista romaaneistaan ja ITE-kustantamisen vaatimasta työstä
13.00 Töölö: Viihdyttäjä vai älyllinen esikuva: mikä on kirjailijan rooli yhteiskunnassa nyt?
Miten kirjailijat näkevät yhteiskunnallisen tehtävänsä ja paikkansa maailmassa? Mikä kirjailijoille itselleen on merkityksellistä omassa työssä? Kuinka paljon raha ohjaa sitä, mitä kirjailijat kokevat voivansa tehdä?
13.00 Arabia: Suomalainen fantasiasarjakuva
Suomi on fantasiasarjakuvan ”luvattu maa”. Jo varhaisimmat suomalaiset sarjakuvat saivat innoituksensa fantasiakirjallisuudesta. Miksi fantasia kiehtoo tekijöitä ja lukijoita? Keskustelemassa Hannu Kesolan kanssa Petri Hiltunen, Tiia Salmelin ja Tuoni Myllylä
13.30 Suomenlinna: Kun miekat lauloivat
Sotahuudot kohosivat ja korpit raakkuivat. Anglosaksien ajalta 400–1100-lukujen muinaisesta Englannista säilyneet kronikat, elegiat ja eepokset johdattavat Tolkieniakin innoittaneeseen sotien, sankareiden ja simasalien maailmaan. Haastattelijana Rinna Saramäki.
13.30 Hakaniemi: Maailmankirjallisuus ymmärryksen edistäjänä
Käännetty kirjallisuus tuo monenlaisia todellisuuksia ulottuvillemme. Millainen rooli suomentajalla on toisen kulttuurin tulkkina ja välittäjänä? Miltä tuntuu, kun oma kirja lähtee maailmalle? Onko maailmankirjallisuuden lukemisesta apua kansanedustajan työssä?
14.00 Kruununhaka: Kieli identiteetin rakentajana
Millä tavalla kieli muuttuu ajassa? Millainen merkitys kielellä on kansallisen identiteetin rakentamisessa? Miksi on tärkeää saada tietoa omalla kielellä? Aiheesta keskustelemassa professori Laura Kolbe, viestintäjohtaja Laura Niemi ja kielitieteilijä Janne Saarikivi. Juontajana tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa.
16.00 Senaatintori: Janne Saarikivi: Kieli vie
Janne Saarikiven tietokirja Kieli vie on pienten kielten ja kulttuurisen moninaisuuden puolustajan särmikäs uutuus. Jos pienet kielet ja paikalliset yhteisöt katoavat, niiden mukana katoaa kokonaisia maailmankuvia ja ajatusjärjestelmiä. Jos kaikki puhumme vain englantia (tai venäjää, tai kiinaa) ajattelumme väistämättä rajoittuu.
16.30 Esplanadi: Suomalainen sarjakuva valloittaa maailmaa
Suomalaista sarjakuvaa viedään maailmalle! Mitkä ovat sen vahvuudet ja mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti? Keskustelemassa Tulenkantaja-vientipalkinnolla 2025 palkittu Riina Tanskanen ja Ranskan kansallisen ansioritarikunnan ritarimerkin saanut Ville Ranta, jonka lähes koko tuotanto on julkaistu myös ranskaksi. Keskustelua vetää Nina Paavolainen.
17.00 Suomenlinna: Vuoden kristillinen kirja - kilpailun voittajan julkistus
Vuoden kristillinen kirja - kilpailun voittajan julkaiseee valitsija, ooopperalaulaja Esa Ruuttunen, juontajana esiraadin pj kirjalija Oili Seppälä
18.00 Arabia: Kaaos nauraa
Mytologiset kujeilijat viis veisaavat säännöistä ja aiheuttavat kaaosta. Hermeksen, Kirken, Lokin, Jokerin ja muiden ilveilijöiden seurassa nousee esiin mielenkiintoinen näkökulma huumoriin ja sen suhteesta moraaliin, politiikkaan ja hyviin tapoihin. Haastattelijana Roope Kotiniemi.
---------------------------------------------------------
Sunnuntai 25.10.
10.30 Töölönlahti: Ikuisesti yhdessä? Ajatuksia lasten- ja nuortenkirjallisuuden pakkoliitosta
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto herättää joka vuosi keskustelua siitä, onko kahden erilaisen kirjallisuudenlajin yhdistämisessä saman sateenvarjon alle mitään järkeä. Keskustelu tuntuu kuitenkin kaikuvan kuuroille korville. Nyt on aika pitää meteliä! Tule siis kuulemaan, miksi sekä lapset että nuoret ansaitsisivat ihan oman Finlandia-palkintonsa. Aiheesta keskustelemassa kirjailijat Jukka Behm (@jukka.behm), Siiri Enoranta ja kirjastoammattilainen Henriika Tulivirta (@tulivirta). Haastattelijana kirjavaikuttaja Meri Jaakola (@merisreads).
11.00 Kruununhaka: ANTIKVARIAATIT: VANHAN KIRJAN TULEVAISUUS
Antikvaariset kirjakauppiaat Tomi Haapala ja Timo Surojegin pohtivat vanhan kirjan tulevaisuutta, ja jakavat omakohtaisia odotuksiaan ja näkemyksiään siitä, mihin antikvaarinen kirjakauppa-ala on menossa.
11.00 Hakaniemi: Käännöskirjallisuus ja maailmankuvan rakentuminen
Käännöskirjallisuudella on keskeinen rooli siinä, millaisia mielikuvia eri maista ja kulttuureista suomalaisille lukijoille muodostuu. Käännökset voivat avata uusia näkökulmia, lisätä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja edistää kansainvälistä vuoropuhelua. Ohjelmassa käsitellään venäjästä, ranskasta ja saksasta suomennetun kaunokirjallisuuden vastaanottoa ja merkitystä, teosten valikoitumista kustantamoissa ja kääntäjän roolia kulttuurin välittäjänä. Lisäksi tarkastellaan Keltaisen kirjaston roolia kulttuurisena portinvartijana ja suunnannäyttäjänä.
11.30 Kruununhaka: Rikas ja elävä suomen kieli
Jeongdo Kim ja Henriikka Tavi sukeltavat kielen ääniin ja rytmeihin. Miten sanat syntyvät ja mitä ne kantavat mukanaan? Runollinen leikki kohtaa kielen tutkimuksen, kun äänteet, riimit ja merkitykset avautuvat uusista kulmista. Kenelle kieli oikeastaan kuuluu?
11.30 Töölönlahti: Uskaltaako kritiikkiä kirjoittaa?
Suuri klassikko, hypetetty sarja, kirjailija seuraajissa... Miksi negatiivisten arvioiden kirjoittaminen on vaikeaa? Miten kirjoittaa hyvä kritiikki? Miksi kritiikit ovat tärkeitä? Kritiikistä sekä kirjasomen että ammattikriitikon vinkkelistä keskustelemassa ovat kirjavaikuttajat Anna Annala (@ruusunnimi) ja Hanna Saarimaa (@musteen.jaljet) sekä kriitikko Vesa Rantama. Haastattelijana kirjavaikuttaja Lily Laine (@lilylaine).
12.00 Kruununhaka: Kirjallisuus ja kielen rajat
Kysymys kielen rajoista ja siitä, mitä jää näiden rajojen tuolle puolen, on aina kiehtonut ihmisiä. Runous, filosofia ja uskonto ovat kaikki omilla tavoillaan koetelleet näitä rajoja ja tavoitelleet niiden yli. Keskustelussa käydään läpi näitä eri tapoja ja pohditaan, miten voi lähestyä sitä, mikä on kielen rajojen tuolla puolen. Onko kieli paras tapa sen lähestymiseen ja onko se ylipäätään mahdollista kielessä? Kieli voi peittää maailman, mutta se voi myös paljastaa sen.
12.30 Suomenlinna: Pyhimys naapurissa
Keskiajan Suomessa pyhimysten, taivaallisten naapureiden kanssa jaettiin ilot ja surut. Elävä kuvaus keskiajan ihmisten uskonnollisista tavoista avaa heidän värikästä arkeaan ja selvittää, millainen rooli pyhimyksillä oli ihmisten elämässä. Haastattelijana Tuomas Heikkilä.
12.30 Hakaniemi: Keskiajan demonit
Keskiajalla pahat henget ajateltiin todellisiksi olennoiksi, joiden uhriksi saattoi joutua kuka vain. Millaisia nämä olennot olivat? Miten ne piinasivat ihmisiä ja miten niiltä suojauduttiin? Lähde hurjalle matkalle pahojen henkien historiaan! Haastattelijana Juha Roiha.
12.30 Kruununhaka: Ester, Ruut ja Joona – valta, toiseus ja vastuunpakoilu uudessa raamatunsuomennoksessa
Piplian uudet käännökset puntarissa: kuinka muinaisten novellien kaksi neuvokasta naista ja vastahakoinen profeetta ottavat loikan modernille suomen kielelle? Keskustelua vallan, vierauden ja välttelyn teemoista ja kutkuttavimmista käännösratkaisuista.
13.00 Kruununhaka: Suurin niistä on vapaus – Vuoropuhelua kristinuskosta
Rehellinen ja älykäs keskusteluteos tuomiorovastin ja aikuisena kirkkoon liittyneen uskosta, elämän perimmäisistä kysymyksistä ja kirkon kipupisteistä maailman muuttuessa ympärillä.
13.30 Suomenlinna: Nasaretin mestarin tarina
Jeesus Nasaretilainen ei käynyt valloitussotia eikä kirjoittanut itse mitään. Häntä syytettiin syömäriksi ja juomariksi, ja lopulta hän kuoli häpeällisesti. Siitä huolimatta hän kuuluu historian tunnetuimpiin hahmoihin. Lopulta Jeesuksen toiminta synnytti maailman suurimman uskonnon, jonka varaan myös eurooppalainen kulttuuri monin tavoin rakentuu. Nasaretin Mestarin tarina on vankka tietokirja, selkeäkielinen ja kansantajuinen Uuden testamentin selitysteos ja matkaopas Pyhälle maalle.
14.30 Kruununhaka: “Saat palkkioksi näkyvyyttä”
Miten näkyvyydellä tulee toimeen? Puheenvuoroja siitä, kuinka kannattavaa taloudellisesti on tehdä "koko kansallista identiteettiä" rakentavaa työtä.
14.30 Töölönlahti: Muuallakin kuin isolla kirkolla: kirjallisuuden merkitys periferiassa
Millaisena kirjallisuusmaailma näyttäytyy suurimpien Suomen kaupunkien ulkopuolella? Millaisia aarteita maakuntien kirjallisuuselämään kätkeytyy? Entä millaista on kirjallisuusintoilijan arki pienemmällä paikkakunnalla? Aiheesta keskustelemassa kirjailija Kirsi Pehkonen (@kirjailijakirsipehkonen), kirjavaikuttajat Sanna Jurvanen (@lempilukemisto) ja Susanna Kaasinen (@inspiraationjaljilla). Haastattelemassa Inka Vilén (@inkavilen).
15.00 Kruununhaka: Kadonneiden tekstien arvoitus
Sari Kivistön työryhmä sukeltaa kahdessa eri teoksessa kirjallisuuden unohdettuihin kerroksiin. Mitä on kadonnut ja miksi? Millaisia tarinoita kätkeytyy tuhoutuneisiin käsikirjoituksiin ja hävinneisiin lajeihin? Keskustelu avaa kirjallisuushistorian varjoja ja herättää kadonneet tekstit eloon.
16.30 Kumpula: Sarjakuva - hauska tapa oppia uusi kieli
Paneelissa taidekasvattajat pohtivat, millä tavoin sarjakuva voi auttaa uuden kielen oppimisessa. Sarjakuvassa kuva ja kieli tukevat toisiaan ainutlaatuisella tavalla ja yhdessä luovat mielekkään ja otollisen alustan oppimiselle.
17.00 Esplanadi: Klassikkojen klassikko: Hullu kuningas puussa
Flann O’Brienin Hullu kuningas puussa on (joidenkin James Joycen kirjoittamien kirjojen ohella) kuuluisin ja pahamaineisin Irlannissa 1900-luvulla julkaistu romaani. Nyt se ilmestyy ensi kertaa suomeksi Kristiina Drewsin suomentamana. Humoristinen teos on Drewsin pitkäaikainen projekti, sillä Flann O'Brienin toinen suomennettu kirja Kolmas konstaapeli ilmestyi 1988.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti