30.12.2021

Loppuvuoden ja vuoden luetut

Grace Paley - The Little Disturbances of Man
Molière - L'école des femmes
Konstantin Paustovski - Valkoista kultaa
Ryu Murakami - Piercing
Tuukka Ahopelto - Roiskeita ajan taustapeilissä
Amélie Nothomb - Mercure
Jean-Paul Sartre - Huis clos & Les mouches
Patricia Highsmith - The Black House
Maimu Berg - Pois
Lauri Pohjanpää - Ristiritari
Driss Chraïbi - Une enquête au pays
Ferdinand von Schirach - Rikoksia
Ross MacDonald - The Galton Case

André Comte-Sponville - A Short Treatise on the Great Virtues
Jean Bottéro - La plus belle histoire de Dieu
Tertullianus - Traité du baptême
Serafim Seppälä - Antiikista Bysanttiin
Henri Nouwen - Clowning in Rome
Jaro Karkinen - Tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni
Béguerie & Duchesneau - Pour vivre les sacrements 

Taas on aika koostaa paitsi viimeisen kolmen kuukauden lukemiset, myös koko lukuvuoden tilastot. Ja vertailla samalla pitkän aikavälin tilastoihin, kun noita kaunokirjoja olen merkinnyt muistiin syksystä 2011 lähtien, eli alla olevassa taulukossa löytyvät luvut jo vähän yli kymmeneltä vuodelta, ja sen takaa sitten infografiikkaa ja tarkempia pilkkomisia ja vertailuja (x tarkoittaa tässä yhteydessä anonyymeja, tai usean tekijän teoksia, joissa tekijöinä on sekä naisia että miehiä). Tuhannen kirjan rajapyykkiäkin lähestytään pikkuhiljaa, tosin nykytahdilla se ei vielä täyttyisi ensi vuonna...
 

mies nainen x
englanti 142 130 1 273
suomi 90 54
144
ranska 90 31 2 123
saksa 47 13
60
japani 44 12
56
italia 46 2
48
venäjä 29 7 1 37
ruotsi 24 12
36
espanja 12 7 1 20
norja 12 5
17
tsekki 14 2
16
unkari 8 2 1 11
arabia 7 2 1 10
tanska 7 2
9
puola 5 4
9
viro 7 2
9
kiina 3 2
5
muu

5 5
portugali 2 2
4
islanti 3
1 4
serbo-kroatia 3 1
4
hollanti 1 3
4
slovenia 2
1 3
slovakia 2 1
3
kreikka 3

3
iiri
1 1 2
latina 1 1
2
katalaani
2
2
bengali 2

2
persia 2

2
turkki 1

1
albania 1

1
urdu 1

1
bulgaria

1 1
latvia 1

1
malta 1

1

613 300 16 929
-------------------------
Vuoden aikana luin yhteensä 52 kaunokirjallista teosta, tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja sen sellaista sitten päälle. Eli näköjään yhden vähemmän kuin 2020. Tietokirjoja, opintojuttuja ja sen sellaista tuli sitten suhteessa enemmän, ja niistä suurin osa ei päätynyt blogiin...

Isompia lukuhaasteita ei ollut käynnissä muita kuin sekalainen Helmet-haaste, joka ohjasi kyllä kirjavalintoja erityisesti alkuvuonna, mutta jota en sitten saanut loppuun asti (yhdessäkään lukemassani kirjassa ei ollut sateenkaariperheitä, ja elossa olevien henkilöiden elämäkerrat eivät myöskään kuulu lukemisiini, enkä nyt sitten viitsinyt vartavasten etsiä luettavaksi jotain ei-niin-kiinnostavaa...).
Shakespearen sisarukset -näytelmähaaste tapulteltiin loppuun alkuvuonna, mutta näytelmiä tuli luettua muutenkin.

Suosikkeja? Rajataan taas vaikka yksi blogattu teos per kuukausi, ja kaikki eivät ole kaunokirjoja (vaikka nyt esim. joulukuulle osui useampi hyvä kirja, ja pari noista on suhteessa vähän laimeampia kokemuksia)
 
Mitäs minä sitten luin?

 
Vuoden luetuista yli puolet on romaaneja, mutta hieman pienempi osuus kuitenkin kuin pitkällä aikavälillä. Lyhytproosa, novellit ja fragmentit, ovat suunnilleen samoissa osuuksissa, mutta runous on nyt jäänyt selvästi sivuun, kun taas näytelmät ovat olleet vahvoilla: niiden lukuhaaste päättyi jo alkuvuodesta, mutta kyllä ne silti jatkavat merkittävänä osana lukemista...
 
Entä millä kielillä luin?
 
Tämä oli piirre johon ainakin hieman kiinnitin huomiota tilastollisessa mielessä tämän vuoden lukemisissa: pyrin lukemaan suunnilleen yhtä paljon suomeksi, englanniksi ja ranskaksi, ja näköjään onnistuinkin: yksi kirja enemmän ranskaksi kuin suomeksi tai englanniksi.
Samalla käännöskirjallisuuden lukeminen väheni: sekä englanniksi että ranskaksi luin enemmän alkukielistä, suomeksi enemmän käännöskirjallisuutta, mutta kuten voi huomata, pitkällä aikavälillä suomeksi luettu käännöskirjallisuus on selvästi dominoinut...
Tarjonta toki vaikuttaa: suomenkielinen kirjallisuus on sitä mitä olen Suomesta tuonut, mutta englanninkielinen taas enemmän mitä täältä löytyy, ja täällä löytyvä englanninkielinen kirjallisuus on melkein kaikki myös alkukieleltään englanninkielistä.
Ranskaksi tosin luin tänä vuonna jo muutamia käännöskirjoja, ja luulen että ensi vuonna niitä tulee lisää, sitä on kuitenkin hyvin tarjolla ja löytyy paljon kiinnostavaa...

 
Kirjailijoiden sukupuolijakaumaa en lukemisia valitessa tänä vuonna sen kummemmin tarkkaillut, ja se lipsui sitten taas selvemmin miesvoittoiseksi, pitkän aikavälin 2/3:sta 3/4:ksi. Varmaan korrelaatioita muiden lukuvalintojen kanssa löytyy, kuten vaikka siinä että luin suhteessa enemmän näytelmiä ja vähemmän romaaneja, valinnat jotka suosivat miehiä...toisaalta luin enemmän alkukielistä ja vähemmän käännöskirjallisuutta, jonka taas pitäisi suosia naisia...


Kuten mainittu, luin tänäkin vuonna aika lailla alkukielisiä ja vähemmän käännöksiä, mikä näkyy sitten tässä alkukielipiirakassakin. Mutta silti niitä käännöksiäkin tuli luettua, enemmän kuin viime vuonna, joten ei tämä ihan kolmen suuren jaoksi mennyt, erityisesti italialaisia tuli taas napsittua muutama. 
Ykkösalkukielenä oli tälläkin kertaa ranska, joten se jatkaa vakaasti myös pitkän aikavälin kolmoskielenä, mutta kaulaa kakkoskieli suomeen on vielä sen verran että tuskin ensi vuonnakaan saa kiinni, jos en nyt spontaanisti päätä lopettaa suomenkielisen kirjallisuuden lukemista.


Entä miltä näyttävät lukemiset kun katsotaan sekä alkukieltä että sukupuolta? Miesten jakauma on aika lailla samannäköinen kuin kaikkien luettujen, samoja kieliä samassa järjestyksessä, joskin osioiden välisissä suhteissa on pieniä heittoja...mutta pitkällä aikavälillä ranska otti suomen kiinni, ja saattaa mennä ensi vuonna ohi...

Naisten kielijakauma on sitten huomattavasti rajallisempi, ja täällä tuli tehtyä tämän vuoden tilastotarkastelun merkillisin havainto: tänä vuonna en tullut lukeneeksi yhtään kirjaa suomalaisilta naiskirjailijoilta. Hups. 
Kun tämän huomasin niin piti mennä katsomaan hyllystä löytyviä lukemattomia kirjoja, ja joo, olihan siellä yksi kirja jota luin vähän matkaa kesällä mutta ei vetänyt ja jätin kesken, ja toinen kirja, joka on ollut suunnilleen koko vuoden ajan "tuo täytyykin lukea"-mielessä mutta jotenkin aina tuli tartuttua johonkin muuhun...Mutta tästä saankin hyvän tavoitteen ensi vuoden lukemisiksi: lue ainakin yksi suomalaisen naiskirjailijan kirja. (ja voin lohduttautua sillä, että tämä puute rajoittuu henkilökohtaiseksi, noin muuten kirjablogeissa kotimaiset naiskirjailijat ovat olleet ihan mallikkaasti esillä, kiitos kompensaatiosta)
No, ranskankieliset nousivat naistenkin joukossa suurimmaksi kieliryhmäksi, mikä on tietysti mukavaa vaihtelua englannin ylivaltaan. Ja ensi vuoden suht helpoiksi lukutavoitteiksi voisin ottaa myös tuon pitkän aikavälin kielivalikoiman lisääminen (hyllyssä odottaa pari hyvää ehdokasta, joilla saisi kieliosumia joita tuolta ei vielä löydy).

Tarkastelin myös joitain tilastoja, joita olen viimeksi tutkinut kaksi vuotta sitten: nämä ovat laskettu vain pitkälle aikavälille, joten muutokset eivät ole isoja, mutta nämä antavat silti kiinnostavia havaintoja miten eri parametrit jakautuvat.

Kun vertaillaan luenko miten paljon miehiä tai naisia alkukielellä vai käännöksinä, näkyy vahvasti piirre, jonka olen maininnut aiemminkin: sekä suomeksi että englanniksi luen naisia selvästi enemmän alkukielillä kuin käännöksinä: joko naisia käännetään vähemmän tai sitten käännetään pääasiassa sellaisia naiskirjailijoiden teoksia jotka eivät minua kiinnosta tai joita en jostain muusta syystä kohtaa. Eritysen puhutteleva on englanninkielisten kirjailijoiden osuus: alkukielellä luen enemmän englanninkielisiä naisia kuin miehiä, mutta suurta osaa lukemistani englanninkielisistä naiskirjailijoista ei ole käännetty suomeksi, ja suomeksi lukemistani kirjoista, joiden alkukieli on englanti, selvästi suurimman osa kirjoittaja on mies...
Ranskankielisten lukemisten osuus on vielä sen verran pieni, että tilastot eivät ole niin luotettavia: näissä alkukielisten lukeminen ovat kuitenkin selvästi miesvoittoista, joskin voin todeta, että siinäkin tilanne on hieman tasapainoisempi kuin mitä se oli pari vuotta sitten, ja luultavasti jatkaa tasapainottumista tulevaisuudessa.
Lajityyppiä ja sukupuolta vertaillessa näkyy kaikissa olevan samansuuntaiset trendit, vaikka suhdeluvuissa onkin heittoa: suhteessa tulee naiskirjailijoilta luettua eniten romaaneja. Näytelmäkirjailijoina pysyvät selvästi vähemmistönä, vaikka vähän tilastoja tulikin paikattua näytelmälukuhaasteella: jos en olisi tarkoituksella etsinyt naiskirjailijoiden näytelmiä, ei niitä olisi edes tuon verran.

Ja lukukielet ja lajityypit. Runouteni luen yhä voittopuolisesti suomeksi, ja suomalaisilta kirjoittajilta, mutta romaaneja luen suomeksi käännöksinä tai englanniksi alkukielisiä. Lyhytproosassa on vähän tasaisempaa, novelleja tulee siis luettua enemmän englanniksi ja tällöin paljon myös kirjailijoilta joiden alkukieli on joku muu. 
Ja vaikka ranskaksi lukemisissa tilastot ovat vielä aika rajalliset, niin näkyy jo että ranskaksi luen erityisesti näytelmiä, ja nyt myös toisinpäin, näytelmiä luen erityisesti ranskaksi.

----------------------------------------------------
Mitä suunnittelen ensi vuodelle?
Uusi Helmet-haaste on julkaistu, jota varmaan lähden seuraamaan tänäkin vuonna, joskin varmaan tällä kertaa asenteella, että luen mitä luen ja laitan sopiviin kohtiin...koska katselin jo, että muutamakin kohta tulisi olemaan aika työläitä täyttää, joten kovin hyvää ennustetta menestyksestä en voi antaa.
 
Muuten varmaan luen yhä aika lailla kirjoja, jotka ovat tuolla hyllyssä suoraan tarjolla, kyllä sieltä kiinnostavia teoksia löytyy...ei sen kummempaa linjaa, muuta kuin lukea kiinnostavia ja monipuolisia kirjoja.

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia tilastoja. Asuinpaikka vaikuttaa kirjojen saatavuuteen, luonnollisesti. Tämän vuoden suosikeistasi olen lukenut vain Greenen ja Waltarin. Turms on minusta Yksi Waltarin parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turms nousi minullakin kirjailijan tuotannon kärkisijoille.

      Ja joo, saatavuus vaikuttaa, ja nyt esim. kotimaisten lukuun se että olisin muuten varmaan tullut Suomessa käymään jo alkuvuodesta (ja samalla haalinut lisää luettavaa) mutta nyt koronan takia lykkäytyi syksyyn.

      Poista
  2. No nyt on perusteellinen ja kiinnostava katsaus! Tästä voisin kyllä napsia ensi vuodelle tilastokohtia omaankin koosteeseen, joka on aika riisuttu ja pintapuolinen. En ole edes genrejä eritellyt.

    Asuinmaa kyllä luonnollisesti vaikuttaa paljon siihen, mitä tulee luettua. Siis ainakin kielellisesti kai, jos ei muuten. Sinun lukumakusi on muutenkin varsin omaperäinen eli monet uutuus-bestsellerit sieltä puuttuvat ja ainakin minun silmääni on paljon sellaista, josta en ole aiemmin kuullutkaan. Jännää. Tuo Tennessee Williamsin näytelmä Streetcar erityisesti kiinnostaa ja sen nostinkin jo aiemmin lukulistalleni. Ei ole vielä “ehtinyt” lukuun asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastoja syntyy kun dataa on kertynyt vuosien varrelta, ja jossain vaiheessa luettujen kirjojen lista on siirretty tiedostoon, joten koneella on tallessa kirjajuttu.xls, jonka avulla näitä infografiikkoja syntyy suht vähällä vaivalla...

      Joo, saatavuus vaikuttaa. Ja ei tosiaan tule niin paljoa uusinta uutta jahdattua, paljon kirjoja tulee käytettynä tai muuten taloudellisesti, ja silloin kun enemmän käytin kirjastoja niin otin kirjat silloisen lukufiiliksen mukaan suorana hyllystä, en minä varausjonoja jaksa :)

      Poista
  3. Sinulla on tosiaan kivan erilainen kirjablogi, täältä löytää sellaista mitä muualla ei ole. Itse voisin poimia ensi vuodella tuon Serafim Seppälän teoksen, se kiinnostaisi. Kai sen jotenkin Helmet-haasteeseen saa sitten survottua. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se aika moneen kohtaan sopii, ystävyyttä ja maa jota ei enää ole jne. Ja tietysti "Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva".

      Poista
  4. Kiintoisa lista. Minullekin tuttuja kirjailijoita ja kirjoja loytyi, kuten Jean-Paul Sartre, Graham Greene ehdoton suosikkini, Ryu Murakami, Mikä Waltari ja muutamia muita. Olen saanut blogistasi hyviä vinkkejä, viimeisimpänä Maimu Bergin Pois, luettu puoliväliin asti. Totta on, että asuinpaikka (maa) on jonkinlainen rajoitus mitä kirjoja onnistuu hankkimaan. Tällä hetkellä kiinnostaisi kovasti Konstantin Paustovski mitä ei näköjään kirjastovalikoimissa ole. Luen englanniksi ja ruotsiksi jos onnistun saamaan kirjat näillä alkukielillä. Suomeksi tietenkin myös koska olen suomalainen. Kadehdin ranskankielellä lukemistasi. Olen opiskellut ranskaa, taito ei kuitenkaan riitä kirjojen lukemiseen. Espanjaksi luen joskus jotain, mutta vähemmän. Kiitos kun olet laatinut näin hienon taulukon ja kiitän myös kiinnostavista kirjavinkeistäsi. Oikein hyvää uutta lukuvuotta Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että vinkkejä löytyy. Lukukielien laajennus parantaa kyllä kivasti valikoimaa, aika paljon tuntuu olevan kirjoja joita saa ranskaksi muttei edes englanniksi, suomesta puhumattakaan, ja sitten tietysti toisinpäin.

      Ruotsiksi lukeminen on minulla aika takkuista, oikeastaan sanomalehtiä ja sarjakuvia pystyy lukemaan niin että jotain tajuaa, tuo yksi luettu oli aika helppoa kieltä :) Ja espanjaksi taitaisi onnistua nykyään lähinnä joku lasten kuvakirja. Mutta harjoittelemallahan sitä tietysti paranee...
      Hyvää lukuvuotta myös Sinulle!

      Poista