Tämän kirjan olen napannut mukaan jostain puoli-ilmaiseksi, nimi oli etäisesti sen verran tuttu että jotain klassikkomaineta nautti, joten kokeilla voi. Ja kun huomasin tämän näkemässäni Ernest Hemingwayn suosikkikirjojen listassa, niin senhän saa näpsästi Helmet-haasteeseen kohtaan 36. Tunnetun henkilön suosittelema kirja.
And then one night when it rained Alice had an adventure. It frightened and confused her.
Sherwood Andersonin tunnetuin kirja on jossain novellikokoelman ja romaanin välimaastossa, sarja novelleja, jotka kaikki sijoittuvat kuvitteelliseen pikkukaupunkiin Ohiossa, kukin keskittyen yhteen henkilöön jotka luonnollisesti näkyvät myös toisten tarinoissa...mutta varsinaista romaanimaista tarinakaarta tässä ei kehitellä ja kukin novelli olisi luettavissa myös yksinään (vaikka niin jotain menettäisikin).
Kirja ei ole kovin pitkä ja näitä kohtuumittaisia novellikokoelmia voi lukea vaikka puurtaen läpi vaikkei niin nappaisikaan. Niinkuin kävi. Tämä maailmanaika oli varmastikin oikein huono lukea sarja novelleja joissa toistuvat ahdistus, yksinäisyys, paikoilleenjuuttuminen, hukkaan valuvat toiveet; täytyy sanoa että Winesburg on aika masentava paikka silloinkin kun ei siellä mikään ole ihan katastrofaalisen huonosti.
Mutta luulen että en olisi näihin suuremmin ihastunut muulloinkaan. Tyylistä tuli mieleen vähän joku aika sitten lukemani James Joycen Dublinilaisia, ja ilmeisesti Anderson oli aikamoinen esikuva seuraavalle amerikkalaiselle kirjailijasukupolvelle, Ernest Hemingwayn ohella mainitaan William Faulkner, John Steinbeck, Thomas Wolfe...mutta totuuden nimissä on mainittava että en minä oikein noiden kenenkään suuri fani ole.
Oli tässä jotain luettavia novelleja, Hands ja The Untold Lie ainakin, ja muissakin joitain hienoja lauseita, mutta puurtamiseksi lukeminen meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti