Messuilussa vietetään toista päivää, kiitos Messukeskuksen some-passin: torstain tunnelmia löytyy täältä.
Tänään alettiin poiketa hieman enemmän suunnitelmista (joka olikin tehty sellaisiksi ettei kaikkeen kuitenkaan ehdi). Mutta alkuun kuitenkin Tapio Nurminen kertoi 30 vuoden kokemuksella Saksasta, ja eirtyispainotus taloudella (ja sen päälle hieman politiikkaa ja kansantiedettä). Kun itsekin olen maassa asunut aikoinaan muutaman vuoden, niin kiinnostihan tämä, ja kiinnosti näköjään montaa muutakin.
Saksa on kuitenkin Euroopan talousmahti, jonka kainalossa Suomikin vahvasti on, joten maata ja sen tilannetta on hyvä ymmärtää, varsinkin jos aikoo siellä tehdä bisnestä (esiin tuli muutamakin esimerkki mitä tapahtuu kun ei ymmärretä, eikä varsinkaan opita muiden virheistä).
Siitä sitten riennetään Avaimen sometapaamiseen, jossa puhuivat esikoisromaanikirjailijat Ida Jauhiainen, Teija Himmelroos ja Eino Taina, sekä ei-niin-esikoiset Anna Pölkki ja Pia Alapeteri. Onko kirjoittaminen leikkimisen sosiaalisesti hyväksyttävämpi vastine? Jotain näistä päätynee luettavaksi...
Sitten lähdetään muille teille: Johannes Anyuru puhumassa kirjastaan Ixelles (haastattelijana Li Andersson) ei ollut suunnitelmissa, mutta menin paikalle, kun yksi tuttu jonka halusin nähdä oli kuulemma myös siellä...mutta hyvin myytiin kirja, sen teemat kuulostivat hyvin kiinnostavilta: minuutin päähän tulevaisuuteen sijoittuva kirja maailmasta jossa ei ole enää muita universaaleja tarinoita kuin uhrin tarina, maailmasta ilman jumalaa, ja poliittisten päätösten seurauksista...laitetaan lukulistalle.
Ja näin sen tutunkin. Noin muuten on todettava messujen olevan sen verran suuret, että pari muuta henkilöä, joiden tiesin paikalla olevan, ei tullut missään vaiheessa vastaan (mutta aika paljon kohtaamisia kuitenkin tuli, monta tuttua tuli nähtyä...)
Seuraavassa tapahtumassa (ei onnistunutta kuvaa) Sofia Tawast ja Riikka Leinonen puhuivat kirjastaan Suuri valhe vammaisuudesta, eli esillä oli rakenteellista ableismia, eriarvoisuutta hyvinkin kyseenalaisilla perusteilla, vammaisten toiseuttamista...pohdittavaa ja kyseenalaistettavaa on paljon.
Ja sitten Tiedetorille, jossa Roosa Haimila ja Teemu Pauha puhuivat toimittamastaan kirjasta Uskonto mielessä, eli uskonnollisuutta ja -ttomuutta psykologiselta kannalta katsottuna...puheena oli niin moraali, kuolemanpelko kuin antropomorfismi ja jumalakäsitys ja psykologis-sosiaaliset taustat jotka niihin vaikuttavat...kiinnostavia ajatuksia koska niin monenlaista variaatiota löytyy ilmiöstä kuin ilmiöstä (mm. jos pelkää kuolemaa, niin mitä silloin oikeastaan pelkää?), ja toki myös pointteja joihin voisi esittää jatkohuomautuksia (kuten että kristinuskoon antropomorfismi on tavallaan jo sisäänrakennettu, koska siinä on ihmiseksi inkarnoitunut Kristus jonka kautta meillä on ymmärrys Jumalasta, joten se ei ole varsinaisesti ongelma...ja huomio, että kuolemanpelko on vähäisintä niin kaikkein uskonnollisimmilla kuin kaikkein uskonnottomilla henkilöillä, ja siinä välissä sitten kipuillaan, taidettiin mainita myös Bernanosin Karmeliittadialogeissa...)
Ja kahvitauon, flaneerauksen yms jälkeen palataan taas Tiedetorille, jossa Tarja Tolonen puhui nuorten syrjäytymisestä, ja syrjäyttämisestä, eli syistä ja mekanismeista joilla tuotetaan eriarvoisuutta. Mitä ohjelmia on, tai ei ole, miten ne toimivat, miten käy haaveiden ja suunnitelmien...taas kerran pohdittavaa ja kyseenalaistettavaa riittää.
Näiden välillä sitten tuli vaelleltua pitkin poikin messuhallia, bongattua kiinnostavia kirjoja (ostot jäivät vähiin, muistiin merkittäviä kirjoja löytyi useita) ja juteltua niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa (noiden uskontoaiheisten sessioiden jälkeen tuli vielä pitkähköt jatkokeskustelut joidenkin muiden yleisössä olleiden kanssa, mikä onkin just hyvä, kiinnostavissa tapaamisissa on messujen suola). Mutta illansuussa lähdettiin taas valumaan kotia kohti.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti