Jatkamme ranskankieliseen lastenkirjallisuuteen tutustumista. Jean-François Ménard on näköjään tunnetumpi kääntäjänä, meriittilistaan kuuluu mm. Harry Potteria, Artemis Fowlia ja Roald Dahlia. Mutta omaakin tuotantoa on, kuten tämä aika satunnaisesti valittu kirja...
Fernand-setä on kuollut, ja tämän testamentinlukutilanteessa tämän siskon perheelle tulee yllätyksenä, että tällä olikin aika reippaan kokoinen omaisuus...jonka hän on testamentannut perheen lapsille Waldolle ja Mirabellelle, yhdellä salaisella ehdolla. Näillä on kuukausi aikaa etsiä käsiinsä muuan Catriona Gregor, joka oli aikoinaan toimittanut Fernandin vankilaan, ja kostoksi saada tämä uskomaan että Fernand on kuolemansa jälkeen palannut kummittelemaan, ja jos tässä onnistuvat on viidentoista miljoonan omaisuus heidän. Tästä tietysti seuraa kaikenlaista touhua ja yllätyksiä niin jännityksen kuin huumorin piirissä, ja kaikki ei ole sitä miltä näyttää...
Olen joskus aiemmin pohtinut eroja anglofonisessa ja frankofonisessa lastenkirjallisuudessa ja niiden lapsikäsityksissä...ja sen puitteissa tämä kirja kallistuu ehkä enemmän anglo-puolelle, brittiläiseen perinteeseen: lapset ovat varsin nokkelia ja aikaansaavia pärjääjiä ja hölmöilyjä löytyy enemmän aikuisilta. Tietty Dahl-maisuus tuli esiin, moraalinen ambivalenttius ilkeyden vivahteella on näkyvissä, joskin kyynistä pohjavirettä löytyy toki myös ranskalaisesta perinteestä (niin, onko tämä touhu nyt varsinaisesti oikein vaikka siitä saakin paljon rahaa ja Fernand-sedällä oli syynsä kostoon...)
Muuten kirjana, nojoo: tapahtumat etenevät lopulta aika reippaasti suunnilleen odotettuun päätepisteeseen, yksi mysteerisyyttä lisäävä sivujuoni oli ehkä vähän heikosti käsitelty ja yksi juonikoukku taisi jäädä lopulta kokonaan avoimeksi...mutta tulipahan luettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti