Helsingin kirjamessut - sunnuntai 26.10.

Sunnuntaina suunnataan taas kirjamessuille. Lauantai oli perinteisesti se kovimman yleisömäärän päivä, ja ilmoituksia tuli jo, että yleisöennätys on tehty, sadantuhannen kävijän raja rikottu, eli on varmasti ollut todella täyttä. 

Sunnuntaina oli taas hieman rauhallisempaa, minusta vähemmän väkeä kuin perjantainakaan, ja tunnelma muutenkin hilpeän rauhallinen (noin suhteellisesti ottaen).

Aamupäivällä taas kevyttä haahuamista. Huomasin että ne antikkakirjat, jotka oli jättänyt ehkä-moodissa vielä ostamatta, olivat kadonneet, joten selvästikään korkeammat voimat eivät halunneet niitä minulle: ilahduttakoot sitä jotakuta muuta.

Ensimmäisessä nähdyssä ohjelmassa Petra Maisonen, Hanna Weselius ja Satu Vasantola puhuivat Suurteoksia III -kirjasta. Yleensä ennen ohjelmien alkua keskustelijat, no, juttelevat keskenään, tällä kertaa luettiin kirjaa, ja mieleen tulikin että olisi hauska idea että jossain "keskustelussa" sisältö olisi juuri tuo, panelistit ihan vaan istuisivat lavalla lukemassa.  

Kyllä toki myös puhuttiin: Weselius ja Vasantola puhuivat kirjoista, joista olivat tuossa teoksessa kirjoittaneet (Morrisonin Minun kansani, minun rakkaani ja Mannerin Kävelymusiikkia virtahevoille), kirjan muista teksteistä ja kirjasta ylipäänsä. Todettiin että se on tarpeellinen, niin huomioimaan ja nostamaan naiskirjailijoita ja tätä kautta haastamaan kaanonia, kuin myös käsittelemään kunkin tärkeiksi kokemia kirjoja kokemuksellisuuden kautta ja tuomaan eri näkökulmia. Weselius mainitsi, että jos mieskirjailijat kirjoittaisivat samanlaisen kirjan mieskirjailijoista, niin kyllä hän sen haluaisi lukea (ja kun itseäni kiinnostaa vaihtoehtoiset kaanonit, niin pitchaan taas ajatuksen kirjasta, jossa mieskirjailijat nostaisivat esiin naiskirjailijoita tai naiskirjailijat mieskirjailijoita, ihan vaan että ketä nostettaisiin esiin ja miten näitä nähtäisiin).

Mainitsen tässä kohtaa myös että tämä ja seuraava keskustelu käytiin Töölö-lavalla, joka oli ääniteknisesti paljon hankalampi kuin muut joissa olin: hivenen vaimeampi oma äänentoisto ja enemmän taustahälyä, erityisesti lähellä olevalta Senaatintori-lavalta... 

Seuraavaksi taas käsittelyssä kirja, jonka olin jo lukenut, Vesa Haapalan runoteos Maallisten ilojen puutarha. Haapala kertoi teoksesta ja Boschin maalauksesta, joka sen pohjana oli, huomioiden mitä piirteitä taulussa oli ja myös omista työmenetelmistään joilla kirja työstyi...en tiedä tuliko tuossa mitään mullistavia salaisia avaimia, joilla kaikki selkenee (ei se ole sellainen maalaus eikä kirja), mutta houkutti kyllä palaamaan taas kirjan äärelle...

Seuraava nähty keskustelu oli Töölönlahdella, aiheena Blogistanian kirjapalkinnot. Amma haastatteli kaksinkertaisia voittajia Anni Kytömäkeä ja Leena Paasiota sekä ensimmäisen palkinnon 15 vuotta sitten emännöinyttä Sallaa (ja yleisössä oli ihan hyvin edustettuina ihmisiä jotka vuosien varrella ovat jossain roolissa palkinnon parissa toimineet).  

Sitten vaelsin yläkertaan Lonna-saliin: ensin Laura Kuivalahti, Marika Riikonen ja Salla Simukka puhuivat lasten- ja nuortenkirjallisuusjournalismista, sen merkityksestä ja tekemisestä. Kyllä, sitä tehdään ensisijaisesti samalle kohdeyleisölle kuin muutakin kulttuurijournalismia (eli aikuisille), kyllä, se vaatii pätevyyttä ja ymmärrystä lajityypeistä, konteksteista jne (eli se, että toimittajalla on lapsi, harvoin yksinään pätevöittää) ja kyllä, olisi hyvä olla muitakin tulokulmia kuin huolipuhe "kun nuoret eivät lue" (minkä toistaminen on ennemmin vastajournalismia). Ja vaikka kirjasome huomioikin, niin lanu-kirjallisuuden pitäisi näkyä myös muissa medioissa. 

 

Samassa salissa perään tuli palkinnonjako: vuoden kristilliseksi kirjaksi oli kahdeksan esiraadin valitsemaa ehdokasta, ja valitsija Anna-Stina Nykänen kiitteli ehdokkaiden monipuolisuutta: monenlaiset lajityypit ja aiheet olivat edustettuna, ja ihan vain tärkeyden ja kiinnostavuuden perusteella mikä tahansa, mutta lopulta valinta päätyi Lari Launosen kirjaan Poikani, elä vielä ensi talvi. 

Messuilla ja netissä oli käynnissä myös yleisöäänestys, ja yleisön suosikiksi nousi Arto Hankilanojan Ex-Criminals.

En ole voittajakirjoja lukenut, ehdokkaista pari muuta oli tuttuja (Johanneksen ilmestyksistä olen blogannut, yksi ehdokaskirja on juuri kesken ja ilmestynee blogiin lähitulevaisuudessa) mutta onnittelut voittajille.

Myöhemmin iltapäivällä seurasin vielä yhtä ohjelmaa, mutta kun se kuului myös kategoriaan "kaikki puhujat eivät ole kokeneita esiintyjiä", pääasiallinen puhuja ei käytännössä käyttänyt mikrofonia lainkaan, niin en saanut mitään selvää mitä sanottiin...ja ehkä vielä olisi ollut jotain hivenen kiinnostavia juttuja myöhemmin, mutta iltapäiväinen väsymys alkoi painaa, joten päätin lähteä kotiinpäin.

Ohjelmanumeroiden välillä tuli taas nähtyä tuttuja ja päädyttyä juttusille myös ennestään tuntemattomien messuvieraiden kanssa, mikä on aina hauskaa (messujen aikana tuli skipattua ainakin pari potentiaalisesti kiinnostavaa ohjelmaa ihan vaan kun oli kiinnostavia omia juttelutuokiota käynnissä ja katseltua paljon kiinnostavia kirjoja: muutamia tuli mukaan (messuvieraat kuulemma ovat ostaneet keskimäärin 4.5 kirjaa, itse nostin hieman tuota keskiarvoa) ja muutamasta muusta laitettiin nimi mieleen jos ne hakee sitten vaikka kirjastosta.

Ja paljon kiinnostavaa kirjapuhetta, on tässä aineksia paneutua taas siihen olennaiseen, eli lukemiseen ja kirjallisuuden kommentointiin somessa ja muuallakin.