Vanhan Neuvostokirjallisuutta-sarjan kirjoja olen aika ajoin lueskellut ennenkin; nyt vuoroon tämä kokoelma liettualaisia novelleja, koska ei liettualaista kirjallisuutta kauhean usein tule vastaan...
Ulla-Liisa Heino on koonnut 21 novellin valikoiman ja suomentanut ne venäjän kautta: kukin novelli on eri kirjailijalta, ja aikaskaala ulottuu vuodesta 1898 1980-luvun alkuun. Novellin mainitaan alkusanoissa olevan liettualaisen kirjallisuuden keskeinen ja suosittu muoto, eli valikoitavaa varmaankin riitti.
Lukiessa tuli kyllä nopeasti mieleen, että onko tekstien valikoinnissa noudatettu jotain erityistä painotusta vai onko tämä tällaisenaan kattava esitys. Antologian alkupuolta nimittäin leimaa aikamoinen ankeus, novelli toisensa perään pohjatonta kurjuutta. Ajoittain varsin vahvasti kuvattua kurjuutta, mutta tämän perusteella ei kyllä tekisi mieli olla missään tekemisissä Liettuan kanssa...Uudemmissa novelleissa tulee hieman lisää sävyjä, realistinen psykologinen ja vakava novelli on yhä valttia, joten humoristisempi Ensi rakkaus ja surrealistisempi Keräilijä erottuvat edukseen (joskin kyllä myös niminovelli ja Veronika siivoaa potilashuoneita ovat aika symppiksiä).
Mutta tosiaan hieman mietitytti onko tarkoituksellisesti korostettu neuvostoaikaa edeltävän ajan kurjuutta, ja neuvostoajalla tuodaan enemmän sävyjä mukaan...pitäisi ehkä lukea lisää vaikka kokoelman aloittavaa Julia Zemaitea. Tällaisena luin kokoelman läpi mutta myönnän ettei suosikkieni joukkoon noussut...
Pari bloggausta teoksesta löytyi, Margit ja Ketjukolaaja. Ja Helmet-haasteessa tämä menisi vaikkapa kohtaan 17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus, kun lasken tuon alaotsikon mukaan.
Itseäni neuvostoliiton aikainen kirjallisuus kiinnostaa, jostain kumman syystä, vaikka en aikakautta sinänsä ihannoikaan. Viro, Latvia, Liettua ovat jääneet vieraammiksi. Täytyisikin tutkia, minkälaista kirjallisuutta löytäisi ja historian tapahtumat luovat varmasti oman latauksensa kirjallisuuteen, mikä erottaa liettualaisuuden ympäröivistä alueista? Siinäpä kysymys.
VastaaPoistaSekalainen joukko tuon aikakauden kirjoja on tullut luettua, myös tästä sarjasta, ja on joukossa kyllä hyvinkin mainioita teoksia...mutta Latvia ja Liettua on kyllä jäänyt minullekin vieraaksi, Virosta sentään jotain (ja nyt on muutenkin fiilis lukea lisää virolaista kirjallisuutta).
PoistaPiti käydä lukemassa oma postaukseni, josta en enää mitään muistanut. Alkupuolen ankeuteen olemme molemmat kiinnittäneet huomiota.
VastaaPoistaJep, se kyllä nousee tässä esille, joten mietitytti tosiaan onko se tekstejä valikoimalla tehtyä vai kuvastaako oikeasti aikakauden kirjallisuutta...
PoistaOlen kuullut luettavan muutaman latvialaisen novellin. Niissä korostui myös tämä ankeus. Vuosilukuja en muista, mutta eivät olleet kovin uusia. Kun kuulin nämä itse kääntäjän lukemana, sain ainakin sellaisen kuvan, että hän olisi valikoinut novellit kokoelmaan. Voi olla, että tällöin ankeus tulee vain entistä korostuneemmaksi.
VastaaPoistaJep, suositaanko jonkinlaista "vakavuutta" vai mahdollisesti kehitetään tarinaa kuinka kurjaa Liettuassa oli ennen neuvostoaikaa...
Poista