Kirjan poimin lukuun aika lailla takakansitekstin perusteella: Yann Queffélec on nimenä tuttu, se ainoa suomennoksensa Barbaarihäät on hieman uteloittanut, mutta tämä tuli vastaan ja kun tapahtumapaikkana oli Estonia-laiva eräänä syksyisenä yönä 1994, niin uteloitti tämäkin (kirja on vuodelta 1998 eli Estonian haaksirikko ei ollut ihan tuore muttei myöskään kaukainen).
Niin perhe kuin poikaystävä odottavat 18 vuotta täyttävää Ruotsissa asuvaa virolaista Sara Johansonia syntymäpäiviään juhlimaan, mutta Sara onkin toisaalla: hankkinut pestin tarjoilijana Estonia-laivalla. Se mitä ei työnantajilleen mainita on että Saran isä on ollut Estonian kapteeni, mutta reilu vuosi aiemmin oli erotettu varsin epäilyttäviltä vaikuttavista syistä. Ja illan ja yön aikana laivalla tapahtuu sitten kaikenlaista, niinkuin oli tapahtunut aiemminkin...
Mutta täytyy myöntää etten nyt oikein pysynyt kärryillä mistä tässä oli kyse, teos oli aika sekava ja tuntui että ei tässä oikeasti ollut oikein mitään yhteyttä varsinaiseen Estonian haaksirikkoon: Itämeren risteilijöiden tunnelmaa kirjassa toki oli mukana, ja teoksen kiinnittäminen tunnettuun historialliseen tapahtumaan tuo oman sävynsä kun lukija tietää jo mitä aikanaan tulee tapahtumaan, mutta muuten mikä tahansa geneerinen laivamiljöö olisi voinut toimia näyttämönä. Ja mitä luin nettikommentteja, en näköjään ollut ainoa innostumaton, suurin osa kommenteista luonnehti tätä pettymykseksi.
Olisin ehkä jättänyt suosiolla kesken, mutta ainakin kirja oli lyhyt ja täsmäosuma Helmet-haasteen kohtaan 15. Kirjassa ajaudutaan haaksirikkoon. Mutta en suosittele (niitä Barbaarihäitä kuitenkin yhä harkitsen).
