Kun joku aika sitten kävin Roomassa, niin pitihän sieltä poimia mukaan myös jotain maan kirjallisuutta jollain luettavalla kielellä, ja tämä tuli mukaan (jotain muuta myös, siitä lisää myöhemmin).
Vaikka paikallisuus onkin venyvää, tämä kirja sijoittuu Torinoon (ja kirjailija Amara Lakhous taas on syntyisin Algeriasta eli katselee italialaista kulttuuria maahanmuuttajan etäisyydellä).
Päähenkilö Enzo Laganà on torinolaisen sanomalehden rikosreportteri, joka on suuntaamassa lomalle suomalaisen tyttöystävänsä, vaalean Tanian, kanssa, kun kaupungissa alkaa kuohua: viisitoistavuotias Virginia, hyveellinen, kiltti, puhtauden mallikappale, on raiskattu, raiskaajina kaksi romaninuorta läheisestä leiristä. Tai näin tyttö ainakin itse sanoo (kirjan nimi vinkannee pitääkö väite paikkansa).
Tämä tietysti innostaa paikallisia poliittisesti radikaaleja tahoja järjestämään mielenilmaisukulkueen, jonka päämääränä on siivota romanisaasta kaupungista...ja Enzon esimiehet taas osoittavat huomattavaa selkärangattomuutta populismin edessä, mitä tulee rehelliseen uutisointiin.
Enzon kerrontaan limittyy myös mustalaisleirissä elävän Drabarimoksen kerronta, entisessä elämässään Patrizia oli sijoitusneuvoja pankissa, mutta lopen kyllästyneenä elämäänsä on nyt naamioitunut romaniksi ja elää näiden keskuudessa, ja on naisella laajempiakin juonia...
Hmm. Tehdään yhteiskunnallista satiiria populismista, journalistisesta vastuusta, muukalaisvihamielisyydestä (vaikea puhua maahanmuuttajista, jos Piedmontin sintit ovat asuneet alueella keskiajasta asti...), yhteiskunnan valtasuhteista, pankeista ja sijoitusmarkkinoista jne.
Epäilemättä yhteiskunta antaa paljon suoraa materiaalia satiiriin, aiheet ovat hyviä ja niistä nousee ihan hyviä pointteja...ja, no, tämän kirjan lukijakunnasta varmaan huomattava osa on sillai sopivasti poliittisesti asennoitunutta että tämä kirja siloittelee heitä niin ahkerasti myötäkarvaan, että satiirisuus jää niin kovin helpoksi ja löysäksi, eikä tässä kirjassa kovin paljoa muuta annettavaa ole...Patrizia/Drabarimoksen puoli kirjasta oli se kiinnostavampi osa ja siitä olisi ehkä voinut saada kehiteltyä paremman kirjan, varsinainen päähenkilö Enzo taas oli aika turha klisee.
Lukihan tämän mutta ei kirja ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla.
Helmet-haasteessa sai sentään muuten minulle hankalan kohdan eli 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä (pari sähköpostia).
Helmet-haasteessa sai sentään muuten minulle hankalan kohdan eli 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä (pari sähköpostia).
Joskus kirja lupaa enemmän kuin lopulta tarjoaa. Kansikuva vaikuttaa kivalta, mutta sekään ei aina ole tae hyvästä tarinasta.
VastaaPoistaJep, ja tätä toki tapahtuu että "jos olisi ollut enemmän tuota ja vähemmän tätä niin olisi ollut parempi".
PoistaHarmi, että lässähti. Noista aineksista saisi tosiaan kirjoitettua vaikka mitä.
VastaaPoistaJoo, kirjailija päästi nyt itsensä ja lukijansa turhan helpolla...Piedmontin sintit alkoivat sinänsä kiinnostaa kyllä.
PoistaPikaisesti vilkaisin esittelyä toisesta kirjailijan kirjasta, ja siinäkin vaikutti olevan hyvinkin kiinnostava idea, mutta mahtaako sitä sitten olla käytetty miten...
Minä kuulin vasta tänä vuonna jostain holokausti-dokumentista tästä sinti- tai sintakansasta. Wikipediasta nousivat esiin myös jenishit, joitten arvellaan olleen kodittomista, syrjäytyneistä kiertolaisista syntynyt väestönosa (sikäli kuin käsitin wikipedian vieraskielisistä kuvauksista). Miten paljon erillisiä kansanosia tai pienempiä kansoja Euroopasta löytyneekään?
VastaaPoistaJep, mitä olen ymmärtänyt niin romaneja on muutamia alaryhmiä, Suomessa on pääosin kaale-ryhmää ja sintit taas enemmän keski-Euroopassa (ja Italian pohjoisosissa), ja maantieteestä johtuen heitä on varmaan erityisesti joutunut keskitysleireille...
PoistaToisaalta esim. englanniksi "gypsy"-nimitystä ei ole käytetty vain etnisenä määreenä (vaikka se sellaiseksi nykyään usein luetaan) vaan ennemmin juuri vaeltavien kiertolaisten elämäntapaa kuvaamassa.