Josef Škvorecký - The Republic of Whores

 

Jatkan tsekkiläisen Josef Škvoreckýn tuotantoon tutustumista: aikoinaan 1001 Books You Must Read -listalta bongasin kirjan Ihmismielten insinööri, teoksesta en ollut ikinä kuullutkaan mutta sen verran kiinnostava teos oli, että lisääkin piti. Takana on myös kolme dekkarinovellikokoelmaa, jotka nekin peilaavat kommunistiajan Tsekkoslovakian tuntoja ja kokemuksia, viimeisin täällä, ja kaikki kirjat ovat tietysti myös täynnä yhteyksiä muuhun kirjallisuuteen (jota tässäkin vilahtelee ainakin viittauksina).

Nyt palaamme muun proosan pariin, vuoteen 1953, ja Danny Smirickyn elämään armeijassa, sotamanöövereja harjoittelemassa panssaripataljoonassa.

Smiricky oli päähenkilönä myös tuossa Ihmismielten insinöörissä, eli kyseessä lienee kirjailijan alter ego ja kokemukset perustunevat ainakin osittain omiin (ja Škvorecký suorittikin kaksivuotisen asepalveluksensa samaan aikaan), mutta mahtoiko todellisuus sitten oikeasti olla tällaista mustan huumorin sävyttämää farssia, en tiedä...

Tsekkiläisessä kirjallisuudessa sotilasfarssilla on tietysti vankat perinteet, alan klassikko on Jaroslav Hašekin Sotamies Švejk (jota valitettavasti en ole lukenut vielä), ja joka tässäkin kirjassa vilahtaa ohimennen (yksi upseereista käyttää nimeä verbinä, epäilee että sotamiehet vain svejkeilevät). Škvoreckýn kirjassa sen sijaan ei sodita, Smiricky ja muut yrittävät lusia asepalveluksensa mahdollisimman pienellä resistanssilla läpi.

Mistä tulikin mieleen, että en muista juurikaan muista lukeneeni kirjoja, joissa aiheena olisi rauhanajan asepalvelus, armeija-aiheiset kirjat tapaavat painottua sotatilanteisiin ja muihin dramaattisiin hetkiin, mutta mites ihan vaan se rauhanajan simulaatio. 

Leffoissa näitä olen nähnyt, niin kotimaisia (vanhemmissa filmeissä sotilasfarssi oli ihan oma alagenrensä) kuin ulkomaisia, ja he joilla on miespuolisia tuttavia ovat saattaneet joskus joutua kuuntelemaan inttimuisteloja, mutta onko minkä verran kirjoitettu kaunokirjallista proosaa puuhastelusta Santahaminassa, Vekaranjärvellä tai Dragsvikissa, ei tuule äkkipäätä mitään mieleen (Lapinjärven sivarikeskuksen opetusjaksosta voisi kanssa saada jotain aikaan...)

Tässä kirjassa meno on kuitenkin varsin hurjaa, kovempaa kuin niissä suhteellisen kilteissä leffoissa joissa pääosassa oli nuori Lasse Pöysti, ja oma ulottuvuutensa tulee tietysti ajasta ja paikasta: paitsi tehokas toiminta sotatilanteissa, tärkeää oli myös sotilaan aatteellinen ja poliittinen valveutuneisuus ja oikeaoppisuus, ja tähän liittyvää koulutusta ja toimintaa on myös riittämiin (hyvin vaihtelevalla menestyksellä, korostettakoon) ja tietysti rohkealla Tsekkoslovakialla on mallina ja esimerkkinä tuo loistelias Neuvostoliitto...

Mietin tuota kirjan nimeä: tsekkiläisen alkuteoksen nimen Google Translate kertoo olevan yksinkertaisesti "panssaripataljoona", ja englanninkielinen provokatiivisempi nimi on nostettu Danny Smirickyn suht ohimenevästä itseinhoisesta puuskahduksesta...mutta kun kirjailija on englannin professori, on hän oletettavasti ollut hyvin tietoinen käännöksestä ja sen nimeämisestä, ja kirjan alaotsikko "A Fragment from the Time of the Cults" vinkkaa, että ei tässä ehkä ihan vaan tavallista humoristista dokumentaatiota kokemuksista tehdä, vaan halutaan sanoa jotain ajasta ja yhteiskunnasta...

 

Ja ehkä "huorien tasavalta" sanoo jotain asevelvollisuusjärjestelmästä, jonka toiminta perustuu simulaatioon ja näyttelemiseen, että pitää esittää hierarkiassa ylemmille, että on ihan tosissaan ja omasta tahdostaan haluamassa tehdä tätä juttua, joka ei todellisuudessa yhtään kiinnosta ja jota tekee kun on pakko (erityisesti totalitaristisessa poliittisessa järjestelmässä, joka haluaa valvoa ei vain tekoja vaan myös ajatuksia), ja varmastikin myös Tsekkoslovakiasta suhteessa Neuvostoliittoon... 

(ja joka tapauksessa kirjan nimi toimii hyvänä litmustestinä, jos kirjan nimestä tulee fiilis että ei tätä halua lukea niin voin kertoa että sisältöä ei tosiaankaan silloin halua lukea)

 

En nostaisi tekijänsä terävimmäksi kirjaksi, mutta lukiessa kyllä niin nauroin kuin kauhistelin, eli on tällä kirjalla paikkansa.

Helmet-haasteessa tämä olkoon 40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole (Tsekkoslovakia).