Helsingin kirjamessut lähestyvät taas, ja usean vuoden tauon jälkeen olen pääsemässä paikalle (ja Messukeskuksen antaman somevaikuttaja-passin avulla luultavasti useampana päivänä).
En vielä tiedä pääsenkö joka päivä 24.-27.10, ja vaikka pääsisin, tulenko, koska onhan koko neljän päivän messuilu hyvinkin runsasta...aikoinaan torstai oli rauhallisin päivä ja lauantai taas kaikkein suosituin ja väkimäärältään täysin, eikä kai siinä ole muutoksia tullut. Joten katselin messuohjelman läpi joka päivältä ja merkkailin kiinnostavia tapahtumia.
Töölönlahti-torilla oli aika paljon somettajien ohjelmaa, joten sinne tie vienee ainakin jossain vaiheessa (oletan myös että sen liepeillä on hyvä tilaisuus tavata tuttuja), Tiedetorilla oli kanssa kiinnostavia juttuja, ja sirotellusti sitten siellä täällä.
Kokemus opettaa myös että ohjelmaa ei kannata tehdä liian tiukaksi ja suunnitelluksi, vaan listata nimenomaan kiinnostavia ohjelmia, joista voisi seurata ainakin osaa, ja toisaalta pitää mieli avoimena ja jossain vaiheessa päätyä kuulemaan myös listan ulkopuolista ohjelmaa (usein koska jalkoja väsyttää ja haluaa istahtaa hetkeksi jonkun lavan luo, mitä siellä sitten ikinä puhutaankaan).
Aikaa pitää olla myös yleiselle flaneeraukselle, eri toimijoiden messuosastoilla piipahtelulle (kuten ennenkin, eniten kiinnostavat pienet kustantamot, koska messut ovat paras tilaisuus nähdä näiden valikoimaa), tuttujen tapaamiselle ja juttelulle, ja usein myös uusien ihmisten tapaamiselle.
Ja kaikkea kiinnostavaa ei voi edes nähdä: taas kerran joitain kiinnostavia puheita oli buukattu päällekkäin, eikä lavalta toiselle myöskään siirrytä sekunneissa messuvilinässä...joten allaoleva listaus kiinnostavista ohjelmista ja tärpeistä on oma muistilista joutohetkiin, että tapahtuukos ihan kohta jotain kiinnostavaa, ja tietysti nostoja muillekin että tällaista olisi (ja että minäkin olen paikalla tavallista suuremmalla todennäköisyydellä jos haluaa sanoa hei).
Koko ohjelma löytyy täältä.
Torstai 24.10.
11.00 Lonna: Onko tulevaisuudessa kritiikkiä?
Taidekeskustelu
sosiaalisen median aikakaudella on joko kavereiden julkkareissa ja
avajaisissa poseeraamista tai yleistävää kaiken haukkumista. Onko
ajatuksia herättäville kriittisille huomioille enää tilaa, kun
kulttuurikentän tila kurjistuu entisestään? Minkälainen kirjallisuus ja
kirjallisuuskeskustelu ovat puolustamisen arvoisia? Tapahtuman järjestää
Nuoren Voiman Liitto (NVL) yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton
(SARV) kanssa.
12.00 Kruununhaka: TIEDETORI: Voiko maailma pelastua tutkimuksen avulla?
Hybridivaikuttamisen
ja salaliittoteorioiden keskellä tutkitulla tiedolla on tärkeämpi rooli
kuin koskaan. Mitkä ovat tieteen mahdollisuudet maailman
pelastamisessa? Kuinka tieteen tulokset saadaan laajan yleisön tietoon?
Aiheesta keskustelevat Sitran johtava asiantuntija Marja Järvenpää,
luontokadosta kirjoittanut Juha Kauppinen sekä akatemiatutkija ja
Helsingin yliopiston dosentti J. Sakari Salonen. Juontajana Helsingin
Sanomien entinen tulevaisuuskirjeenvaihtaja, toimittaja Heikki
Aittokoski.
12.30 Kruununhaka: TIEDETORI: Mihin tiedekirjoja tarvitaan?
Tieteelliseen
tutkimukseen perustuvat teokset ovat tärkeä osa tietokirjallisuutta.
Millaisia rooleja tiedekirjoilla on yhteiskunnassa ja
tutkimusmaailmassa, ja mikä on niiden suhde kielen ja ajattelun
kehitykseen? Mitä tapahtuisi, jos tiedekirjoja ei julkaistaisi suomen
kaltaisilla pienillä kielillä? Tiedekirjojen tarkoitusta selvittämässä
kolme laaja-alaista asiantuntijaa.
14.00 Töölönlahti: Kirjagramin esikoiskirjailijapaneeli
Kirjagramin
esikoiskirjapaneelissa kirjagrammaavat esikoiskirjailijat Taina Niemi
ja Sanni Ylimartimo sekä somen ulkopuolella elävä kirjailija Salli Kari
keskustelevat siitä, millainen vaikutus kirjasomella on kirjan
menestykseen, miltä esikoiskirjailijasta tuntuu lukea arvioita omista
teoksistaan, ja kuinka suhde kirjasomettamiseen muuttuu.
Haastattelemassa kirjailija Anne Martin.
15.00 Hakaniemi: Mitä ovia kirjallisuus avaa maailmalla?
Kirjallisuusvienti kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin.
Kirjallisuuden tie maailmalle avaa parhaimmillaan myös muita ovia:
yksittäiset kirjat, niiden sisällöt ja hahmot saattavat toimia perustana
muullekin kotimaisen taiteen ja kulttuurin viennille. Miten tätä
kaikkea voidaan kasvattaa tulevaisuudessa? Mitä ovia kirjallisuus voisi
avata maailmalla, maailmanpolitiikassakin? Kirjallisuus- ja
kulttuuriviennin tilasta ja tulevaisuudesta keskustelemassa Tiia
Strandénin ja Ville Blåfieldin kanssa keskustelemassa kirja-alan ja
politiikan vaikuttajia.
Kirjallisuusviennin yksi menestyskertomuksia on Suomen teemamaahankkeen
rakentaminen maailman tunnetuimpaan kirja-alan tapahtumaan Frankfurtin
kirjamessuille. Teemamaahankkeesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen
vuotta. Mitä kaikkea hankkeesta opittiin ja miten sitä hyödynnetään nyt
10 vuotta myöhemmin?
16.00 Vallisaari: Pekka Puupää alusta loppuun
Pekka
Puupää on ikoninen suomalainen hahmo. Sen juuret ovat Fogelin eli Ola
Fogelbergin piirtämissä sarjakuvissa, joita julkaistiin vuosina 1925 -
1952 Kuluttajain Lehdessä ja Elannossa ja peräti Hollannissa asti. Ville
Hännisen toimittamaa valikoimaan on valittu Fogelin kiinnostavimmat
Puupäät. Moni niistä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa sitten
ensijulkaisun. Mihin maalta pääkaupungin "ihmiskekoon" saapuneen Puupään
suosio perustuu, ja mikä on hahmon suhde oman aikansa yhteiskuntaan,
mm. sota-aikaan? Entä millainen on Puupään elämänfilosofia? Kuka oli
"Fogeli", mies Puupään takana? Pekka Puupään maailmasta keskustelemassa
Ville Hänninen ja Markku Jalava.
16.30 Kruununhaka: TIEDETORI: Tieteen kaksipäiset koirat: mikä on sallittua tieteen ja taiteen nimissä?
Mielikuvitus
on saanut ihmisen kurkoitelemaan taivaankappaleisiin ja uhmaamaan
kuolemaa. Tieteen ja tutkimuksen avulla olemme saavuttaneet paljon.
Saavutusten taustalta löytyy kuitenkin ikuinen keskustelu, mikä on
oikein. Mitä saamme tutkia ja miten tutkimus toteutetaan?
Moraalikäsityksemme myös muuttuu: mikäli ennen hyväksyttyä, ei sitä enää
ole.
Sanataide antaa keinot tarkastella tieteen eettisiä kysymyksiä. Onko
se suorastaan tieteiskirjailijan vaade? Onko taide tiedettä vapaampaa,
onko taiteella omat eettiset raaminsa?
Keskustelijoina taiteen tohtori Iina Kohonen ja kirjailija,
filosofian tohtori Tiina Raevaara. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan
pääsihteeri Reetta Kettunen haastattelee.
Kohosen tuore teos Kaksipäinen koira ja muita eläimiä
Neuvostoliiton tieteessä (Tammi 2024) vie tieteen synkkään historiaan,
missä koirat heräsivät kuolleista ja kantoivat kahta päätä. Kohonen on
myös tutkimusetiikan asiantuntija. Raevaaran tuore teos Ikuisen elämän
lyhyt historia. Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like
2024) kysyy, miten ihminen kamppailee vanhenemista ja kuolemaa vastaan.
Raevaara on myös tunnettu tieteiskirjallisuudestaan.
19.00 Arabia: Uskonto ja arjen historia: Uusia näkökulmia menneisyyteen
Millaista
oli menneisyyden ihmisten arkipäiväinen uskonto pyhien tekstien ja
kirkollisten rakenteiden katveessa? Voiko historiantutkimus edes
tavoittaa sitä? Paneelikeskustelussa pureudutaan arjen historian
tutkimukseen ja erityisesti marginaaliin jääneiden toimijoiden, kuten
naisten ja vähemmistöjen uskonnolliseen toimintaan ja kokemuksiin.
Aiheesta keskustelevat teosten "Uskonto ja arjen historia" ja "Eletty
reformaatio" tekijät, tutkijat Miia Kuha, Petra Kuivala ja Sini Mikkola.
Perjantai 25.10.
10.30 Suomenlinna: Saksa - Ei ihan paska maa
Maailma
tarvitsee terveellä itsetunnolla varustettua Saksaa kipeämmin kuin
koskaan. Konkarikirjeenvaihtaja Tapio Nurminen selittää Saksaa ja
saksalaisuutta lähes kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.
11.00 Töölö: Spefin suomentamisen salat
Kuinka
spekulatiivista fiktiota suomennetaan? Miten luodaan kuvitteellinen
maailma suomeksi? Kuinka säilytetään kirjailijan alkuperäinen tyyli
kielen vaihtuessa? Markus Harju ja Rimma Erkko paljastavat kääntäjän
työn saloja.
Markus Harju on suomentanut spekulatiivista fiktiota, tuoreimpina
Philip Francis Nowlanin scifiromaanin Armageddon 2419, Ramsey Campbellin
kauhunovellikokoelman Vanhat sarvet ja Dan Jonesin romaanin Essexin
koirat. Rimma Erkko on suomentanut kauhukirjallisuutta.
13.00 Senaatintori: Mikä internetiä vaivaa?
Internetin
piti pelastaa demokratia ja vapauttaa kaikki. Miksi se petti meidät ja
muuttui ahdistavaksi kontrollikoneeksi? Ja mitä seuraavaksi? Lahtinen on
toimittaja, kirjailija, filosofi ja aktivisti, joka on julkaissut
tekstejä yhteiskuntafilosofisista aiheista.
13.30 Vallisaari: Suuri valhe vammaisuudesta
Taklaa
vammaisuutta koskevat väärinymmärrykset – niitä on vilisemällä.
Viihdyttävä tietokirja tuulettaa luutuneet käsitykset ja esittelee
vammaisaktivistien oivallukset, jotka ovat pian kaikkien huulilla.
Sofia Tawast on vapaa toimittaja, someaktivisti, mediatutkimuksen FM
ja vammaisen lapsen äiti. Hän uskaltaa nauraa omalle
tietämättömyydelleen ja kysyä tyhmiä kysymyksiä toisten puolesta.
Riikka Leinonen on CP-vammainen yhteiskunta-alan ammattilainen, joka
on työskennellyt maisema-arkkitehtuurin, liikunnan yhteiskuntatieteiden
ja politiikan parissa. Samalla hän on kypsytellyt näkemyksiään arjen
ableismista.
14.00 Töölö: Rajan kahta puolta & Ihmisen näköinen
Rajan
kahta puolta on tekijänsä kymmenes esseekokoelma. Markku Envallin
mietteliäs esseeminä liikkuu aiheissaan kirjallisuuden klassikoista
yksityisiin kokemuksiin, havaintoihin sekä päivänpolttaviin kysymyksiin.
Melenderin opettaja väitti politiikkaa yhteisten asioiden hoidoksi.
Sukunsa aikuisia seuratessaan hän oli nähnyt, että politiikka herättää
kiivaita tunteita. Tältä pohjalta hän tarkastelee nykypäivän myrkyllistä
yhteiskunnallista todellisuutta.
14.30 Kruununhaka: TIEDETORI: Uskonto mielessä
Uskonnosta
etsitään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, joiden äärellä myös
uskonnoton ihminen saattaa kokea olevansa ”henkinen”. Uskontoon
sisältyykin monia psykologisesti kiinnostavia ilmiöitä. Miten uskonto
esimerkiksi kytkeytyy hyvinvointiin ja millaisia katsomustyyppejä
nuorilla on eri puolilla maailmaa? Liittyykö ateismi vahvempaan vai
vähäisempään kuolemanpelkoon, ja miksi ihmisten käsitykset Jumalasta
ovat juuri tietynlaisia? Haastattelijana Iida Simes.
14.30 Esplanadi: Jalkapallon muotoinen Saksa & Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon
Saksassa
asuva jalkapallotoimittaja Johanna Nordling kertoo, kuinka laji
rantautui Saksaan ja kehittyi yläluokkaisten koulujen huvituksesta
työväenluokan intohimoksi ja miten Saksasta on tullut yksi jalkapallon
ehdottomista kärkimaista
Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon:
Saksalaista jalkapalloa on ihailtu ja parjattu. Saksassa jalkapallo on
sarjataulukkoja tärkeämpää, keskeinen osa kulttuuria. Jalkapallo
yhdistää ja toivottaa tervetulleeksi.
Muutettuaan Saksaan Markus Pantsar rakastui saksalaiseen jalkapalloon.
Hän on kiertänyt ympäri maata peleissä ja kertoo nyt kirjassaan "Kun
rakastuin saksalaiseen jalkapalloon" paitsi jalkapallosta myös
yleisemmin saksalaisesta kulttuurista.
14.30 Suomenlinna: Kalman karamellit ja muita keskiajan murhatapauksia
Klemettilä
tarkastelee mieleenpainuvia keskiajan murhatapauksia, joihin hän on
törmännyt vuosien varrella historiantutkijan työssään. Teoksen
murhatapaukset sijoittuvat eri puolille Eurooppaa, ja ne avaavat näkymiä
menneisyyden ihmisten tapoihin mieltää maailmaa.
18.00 Vallisaari: Intohimona Jumala, mystikot ja oma henkinen tie & Henkisyyden sudenkuopat
Mitä
on tämän päivän henkisyys? Mitä keskiajan mystikot voivat opettaa
nykyihmiselle? Mitä tehdä, kun jumalakriisi, kirjoittamisen paineet ja
mystikon tie painavat päälle yhtä aikaa? Jumalakriisi heittää kirkkoon
kuulumattoman, vuosikymmeniä henkistä syväluotausta harrastaneen
kirjailijan etsikkomatkalle mystikoiden, luostarielämän, erämaapaaston
ja pappien keskelle. Vaara avaa tämänpäivän henkisyyttä ja
jumalasuhdetta omaan kirpeän humoristiseen tapaansa, peräänkuuluttaen
rennompaa ja laajempaa suhtautumista uskonasioihin. Ja ennen kaikkea
toivoo lisää keskustelua maailman isoimmasta Mysteeristä ja meidän
elollisten suhteesta siihen.
18.30 Kruununhaka: TIEDETORI: Kun Suomi ja Ranska kohtaavat
Mitä
ranskalaiset ajattelevat suomalaisesta kohteliaisuudesta? Miten
suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Entä mitä ranskan kielestä
suomeen lainautuneet sanat kertovat kahden kulttuurin kohtaamisista?
Kohteliaisuutta tutkinutta Johanna Isosäviä (SKS) sekä ranskasta suomeen
tulleiden lainasanojen kiehtovat tarinat tuntevaa Tuija Vertaista (SKS
Kirjat) haastattelee pitkäaikainen Ranskan-kirjeenvaihtaja Helena
Petäistö.
18.30 Töölö: Kersti Juva kertoo Jane Austenin suomentamisesta
Legendaarinen
suomentaja Kersti Juva kertoo, millaista on Jane Austenin teosten
kääntäminen. Miten 1800-luvun maailma kääntyy nykypäivän suomeksi? Entä
miksi Juva päätti uusimmassa Austen-suomennoksessaan muuttaa
"viisastelevan" sydämen "arkailevaksi"?
Lauantai 26.10.
10.30 Lonna: Fantasian tulevaisuus
Mihin
fantasiakirjallisuus on menossa? Ovatko lohikäärmeet ja haltiat jo
täysin nähty juttu, ja onko Conan Barbaari -henkinen ylitömaskuliininen
soturikuvasto auttamattoman vanhanaikaista? Ja mitä kummaa onkaan
uuskumma? Kirjailijat Maria Carole, Artemis Kelosaari ja Toni P.J.
Saarinen puivat tuoreiden romaaniensa myötä 2020-luvun fantasian
virtauksia, joihin kuuluvat niin klassinen seikkailufantasia, makaaberit
visiot kuin post-apokalyptinen itässuomalainen nahkahomofantasiakin.
11.30 Suomenlinna: Jari Koponen ja Vesa Sisättö: Kuviteltu tulevaisuus - Tieteiskirjallisuus Suomessa 1803–1944
Kuviteltu
tulevaisuus tarkastelee monipuolisesti Suomessa julkaistua
tieteiskirjallisuutta. Ensimmäisessä kotimaisessa tarinassa vuodelta
1803 esiintyvät teemat ovat edelleenkin tieteiskirjallisuuden
valtavirtaa: tulevaisuus ja tieteelliset keksinnöt.
Tieteiskirjallisuuden avulla on aina käsitelty isoja yhteiskunnallisia
kysymyksiä. Autonomian ajalla tieteistarinat pohtivat kielikysymystä,
naisten asemaa ja erilaisia aatteita. Itsenäistymisen jälkeen
kirjailijat pohtivat kansallista identiteettiä ja haaveksivat
Suur-Suomesta. Tieteiskirjallisuus on käsitellyt myös ihmiskunnan
teknistä kehitystä ja tulevaisuutta sekä ihmisyyttä ylipäätään. Jari
Koponen on toiminut tutkimuskemistinä, tiedetoimittajana ja
tietokirjailijana. Häneltä on julkaistu useita tieteiskirjallisuutta
käsitteleviä artikkeleita ja teoksia. Vesa Sisättö on Espoossa asuva
tietokirjailija, toimittaja, kriitikko ja spekulatiivisen fiktion
harrastaja.
Mitä sarjakuvia Suomessa julkaistaan, ja mitä meiltä jää näkemättä? Aiheesta kertomassa kustannustoimittajat ja kustantajat. Keskustelu sarjakuvien kustannuspolitiikasta juuri nyt ja tulevaisuudessa.
12.30 Lonna: Mitä on faktasarjakuva? Sarjakuvasankarit faktantarkastajina
Paneeli faktasarjakuvan käytöstä tieteessä, tutkimuksessa ja journalismissa. Puhujina H-P Ontto-Panula (ent. Lehkonen), Miika Auvinen ja Jami Pursiainen.
14.30 Lonna: Kahden sävelen välissä
Joonas
Sildren sarjakuvaromaani Kahden sävelen välissä kertoo maailman
esitetyimmän säveltäjän Arvo Pärtin musiikillisistä etsinnöistä
lapsuudesta aina 1980- luvulle, kun säveltäjä joutui jättämään Viron ja
muuttamaan ulkomaille.
Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Joonas Sildre on perehtynyt
säveltäjän elämään ja tuotantoon, tutkinut perusteellisesti
arkistomateriaaleja ja onnistunut esittämään elämäkerralisen materiaalin
eloisasti ja nautittavasti.
Pärt sai koulutuksensa ennen neuvostomiehitystä vaikuttaneilta Viron
kulttuurihenkilöiltä. Vuonna 1968 hän sävelsi kristillisiin teksteihin
perustuvan teoksen Credo, joka oli skandaali ateistisessa kulttuurissa.
Pärt vaiennettiin. Käänteentekevää Für Alina -pianoteosta (1976)
edeltänyt kahdeksan vuoden teoshiljaisuus ja syventyminen vanhaan
musiikkiin ja kirkkolauluun johti uudenlaiseen tintinnabuli
-sävellystekniikan syntyyn.
15.00 Lonna: Maanalainen elämä
Kolmen
säästä, pieneliöistä ja avaruudesta kertovan bestsellerin jälkeen
tiedetoimittaja Marcus Rosenlund vie meidät henkeäsalpaavalle matkalle
maan alle. Kohteina muun muassa Hallstattin ikivanha suolakaivos,
Lontoon maanalaiset joet, ydinjätteen loppusijoitustila Onkalo, sekä
Erfurtin suuri käymäläkatastrofi.
15.30 Töölönlahti: Klassikot ja tulevaisuus
Millaisia
tulevaisuudennäkymiä kirjallisuuden klassikot tarjoilevat? Mitkä niistä
ovat toteutuneet, mitkä jääneet toteutumatta? Entä millaisten kirjojen
kirjasomettajat arvioivat nousevan klassikoiksi tulevaisuudessa?
Aiheesta keskustelemassa kirjagrammaajat Mari Leminen (@1001kirjaa),
Anna Nikkilä (@shakespearen_sisar) & Liisa Pihlaja (@liisa_maaria).
17.00 Kruununhaka: Olemmeko menossa kohti yhden totuuden Suomea? Millainen on tulevaisuuden media ja kulttuuri- ja mielipidelehtien rooli siinä?
Paneelikeskustelun
aiheena tulevaisuuden median näkymät ja mikä on erityisesti kulttuuri-
ja mielipidelehtien rooli tässä kehityskulussa. Miten eri näkökulmat ja
moninaisuus säilyvät mediakentällä, ja miten tämä vaikuttaa
yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Keskustelua vetää Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen,
keskustelemassa mukana Matti Koskinen (Ulkopolitiikka), Petra Packalén
(Tiedonantaja), Laura Uotila (Animalia) ja Janne Wass (Nytid).
18.00 Vallisaari: Kuinka yksilökeskeisyydestä luopuminen tekee elämästä parempaa
Jokainen
haluaa kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen. Yksilökeskeinen
kulttuurimme kuitenkin mittaa arvoamme saavutusten kautta, jolloin elämä
on vaarassa muuttua suoritukseksi, jossa on vaikea löytää todellista
itseään. Merkityksellisyyteen perehtynyt filosofi haastaa kysymään, jos
onnen lähde onkin yksilökeskeisyydestä luopumisessa ja suuntautumisessa
kohti toisia ihmisiä. Ihmissuhteiden kautta muovautuvat niin ihmisen
kokemus itsestään kuin siitä, mikä elämässä on tärkeää. Todellinen
yksilöllisyys syntyykin tätä kautta.
18.30 Töölö: Ikuisuuden arvoitus – persialaista runoutta
Ikuisuuden
arvoitus avaa ikkunan persialaiseen runouteen 1000-luvulta nykypäivään.
Persialainen runous on maailman vanhimpia ja arvostetuimpia
kirjallisuuden muotoja. Runouden ja musiikin kautta teos luo
tasavertaisen kohtaamisen kahden kulttuurin ja sielunmaiseman välille.
Runojen ikiaikaiset teemat yhdistyvät Mehrnoosh Zolfagharin ja Jarkka
Rissasen kauniisti soljuvaan musiikkiin. Zolfgari soittaa santuria,
3000 vuotta vanhaa persialaista soitinta, jonka parina on Rissasen
akustinen kitara.
Kokoelmaan on poimittu puhuttelevia runoja tunnetuilta persialaisilta
runoilijoilta kuten Rumi ja Saadi Shirazi sekä arvostetuilta
nykyrunoilijoilta kuten Simin Behbahani ja Sayeh. Runot on kääntänyt
suomeksi Marjatta Sonninen ja Siamäk Naghian. Runot lausuu persiaksi
Siamäk Nahgian.
Keskustelemassa Siamäk Naghian ja Into-kustannuksen äänikirjatuottaja
Essi Tapaninen. Mukana ääninäytteitä tästä upeasta
iranilaissuomalaisesta teoksesta.
19.00 Esplanadi: Ankka-taiteilija Kari Korhonen
Kari
Korhonen on espoolainen sarjakuvataiteilija, joka on tehnyt merkittävän
uran Disneyn parissa sekä kuvittajana että käsikirjoittajana. Hänen
kädenjälkeään on päästy ihailemaan Aku Ankka -lehdessä kansainvälisesti
jo kolmen vuosikymmenen ajan, ja hänet tunnetaan esimerkiksi
Klondiken-päiväkirjoista, joissa matkataan Roope Ankan menneisyyteen,
sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tekemistään Aku Ankka ja
Suomi -sarjakuvistaan.
Sunnuntai 27.10.
11.00 Töölönlahti: Kirjasomen lukuhaasteet - stressaavaa suorittamista vai inspiroivaa yhteisöllisyyttä?
Kirjasomen
lukuhaasteet nostavat esiin tärkeitä teemoja ja kannustavat lukemaan
monipuolisesti. Mistä lukuhaasteet saavat alkunsa ja miksi niihin
osallistutaan? Lukuhaasteiden vetäjät ja lukuinnostajat @poc_lukupiirin
Aracelis ja Téri, sekä @paulan_kirjanurkka Paula yhdessä @siperiankirjat
Nean kanssa keskustelevat haasteiden merkityksestä lukijoille ja
kirja-alalle.
11.00 Lonna: Näytelmäkirjallisuus on kirjallisuutta. Miten sitä luetaan ja mistä sitä saa käsiinsä?
Keskustelemassa
kirjailijat E. L. Karhu, jonka Veljelleni-romaani (Teos, 2021) on
ajankohtainen Suomen Kansallisteatterin syksyn kantaesityksenä sekä
Pipsa Lonka, jonka näytelmä Peter asui talossa – delfiini pisteestä
pisteeseen (Teatterin Uusi Alkukirjasto – TUA, 2024) on juuri
ilmestynyt. Kirjailijoita haastattelee Suomen Näytelmäkirjailijat ja
Käsikirjoittajat ry Sunklosta Leena Kärkkäinen.
13.30 Töölönlahti: Vuoden kristillinen kirja 2024 -kilpailun voittajan julkistaminen
Vuoden
kristillinen kirja 2024 -kilpailun voittajan julkistamisen. Valitsija:
Samppa Lajunen. Juontaja: esiraadin pj, tietokirjailija Teuvo V.
Riikonen.
14.00 Töölönlahti: Fanit, tarinoiden talonvaltaajat
Fanikulttuurista
on tullut kiinteä osa kirjallisuutta, ja sosiaalisessa mediassa
odotetuimmilla teoksilla saattaa olla vankka fanikunta jo ennen kirjan
ilmestymistä. Fanituskulttuuriin kuuluu myös fanitaide, jonka yksi muoto
on fanifiktio. Fanifiktio tarjoaa mahdollisuuksia kirjojen teemojen
uudelleentulkinnoille esimerkiksi vähemmistörepresentaation
näkökulmasta. Millaista yhteisöllisyyttä lukijoiden kesken ja toisaalta
lukijoiden ja kirjailijan välillä voi fanituksen pohjalta syntyä?
Keskustelemassa ovat kirjailijat Siiri Enoranta ja Annukka Salama sekä
kirjavaikuttaja Meri Jaakola (@merisreads). Haastattelijana Nea Lahtinen
(@siperiankirjat).
Kertyyhän noita, ja luulenpa että ex tempore -seikkailuilla saa myös nähtyä paljon muita kiinnostavia juttuja.
Ja hihasta saa tulla nykimään, mukava tavata muita kirjojen ystäviä (ei ehkä just kesken jonkun puheen, mutta sitä ennen tai sen jälkeen).
Nähdään messuilla!
Olet kerännyt ohjelmasta paljon mielenkiintoista. Minä en ole vielä edes tutustunut kunnolla siihen, mitä on tarjolla.
VastaaPoistaNappasin ohjelmalehtisen kun se vastaan tuli ja lukiessa ympyröin kiinnostavimpia...myöhemmässä vilkuilussa esim. paikan päällä saattaa sitten huomata vielä lisää potentiaalisia, mutta tuossa on jo hyvä runko ettei tylsistymään ehdi (ja toisaalta kaikkiin noista ei kuitenkaan pääse, lauantai 14.30 on ihan liian suosittu slotti)
PoistaBongailin enemmän aiheiden mukaan kuin puhujien (paria poikkeusta lukuunottamatta), enhän mä kieltämättä edes tunne niin paljoa nykykirjailijoita...
Itse en messuille pääse, mutta kylläpä näyttää olevan paljon kiinnostavia aiheita laidasta laitaan tarjolla. Ainakin näistä mainituista lähes kaikki jollakin tasolla kiinnostaisivat. Itse olen vain kerran Helsingin kirjamessuille päässyt ja kokemus oli erittäin positiivinen. Toisten kirjabloggajien kohtaaminen toi oman lisänsä hyvään kokemukseen!
VastaaPoistaJoo, aiheita riittää monenlaisia, ja tosiaan kohtaamisissa riittää myös ohjelmaa...
PoistaKersti Juva ja Jane Austen kiinnostaisi, mutta taitaa jäädä kokematta, ellei sitten verkossa ole mahdollisuutta kuunnella. Lauantain osalta tuo Klassikot-keskustelu on minunkin listalla. Olisihan se hauskaa ollut kierrellä useampanakin päivänä, mutta hyvä näinkin, että edes yhtenä päivänä on mahdollisuus.
VastaaPoistaNäköjään Senaatintori- ja Hakaniemi-lavojen ohjelma tulee verkkoon kirjamessujen puolesta, eli noista minun merkkaamistani aika harva. Mahtaakohan sitten jotain omintakeisia nauhoittajia olla joissain, en tiedä.
PoistaRatikkamatkan päässä asuminen helpottaa osallistumista, vaikka tosiaan saa nähdä jaksanko joka päivä ja tuleeko jollekulle muulle päivälle muu meno...
Yritetään nähdä lauantaina.