29.9.2022

Kesän luetut

Amara Lakhous - The Prank of the Good Little Virgin of Via Ormea
Comtesse de Ségur - Les deux nigauds
Tatu Vaaskivi - Pyhä kevät
Tuula-Liina Varis - Muotokuvamaalarin tytär
Carlo Collodi - Pinocchio
Amadou Hampâté Bâ - Petit Bodiel
Anita Brookner - Hotel du Lac
Slavenka Drakulić - Aivan kuin minua ei olisi
Dorothy B. Hughes - The Blackbirder
Henry de Montherlant - La reine morte
JP Koskinen - Kalevanpoikien kronikka
George Mackay Brown - The Masked Fisherman
Julia Deck - Viviane Elisabeth Fauville
Kari Hotakainen - Opetuslapsi
James M. Cain - Mildred Pierce

Pierre Teilhard de Chardin - Le milieu divin
A.G. Sertillanges - The Intellectual Life
Jean-Jacques Rousseau - The Social Contract
James V. Schall - The Universe We Think In
J.L. Austin - How to Do Things With Words
Jacques Ellul - L'Apocalypse
Françoise Vallet - De Clovis à Dagobert : Les mérovingiens
Philippe Comar - Les images du corps
Ali Benmakhlouf - Pourquoi lire les philosophes arabes
CS Lewis - The Problem of Pain

Zep - Un bruit étrange et beau
 
Säännöllinen summaus lukemisista, tällä kertaa heinä-syyskuun kirjat (sarjakuvia tuli tietysti luettua enemmänkin).
Tulihan noita taas luettua aika paljonkin, ja paljon odottaa lukemista: opinnot jatkuvat joten ne määrittävät yhä joitain lukemisia, ja sitten kaikki muuten vaan kiinnostavat teokset...
Tämän kauden aikana tuli myös muutettua, Ranska jäi hetkeksi taakse ja ainakin jonkin aikaa majailen Belgiassa. Mikä vaikuttanee taas ainakin hieman tarjolla oleviin kirjoihin (vaikka ihan tarpeeksi niitä on jo hyllyssä, tuli taas havaittua niitä laatikoihin pakatessa ja laatikoita kanniskellessa).

Helmet-haaste etenee yhä poikkeuksellisen reippaasti, jokaisen blogatun kirjan olen saanut tungettua haasteeseen, joten tyhjiä kohtia on jäljellä enää neljä, ja näistä kolmeen on jo kirja valittu. Mutta se neljäs kohta, 12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana, tämä on näillä näkymin hankala täyttää, kun sopivia kirjoja ei täälläpäin niin vain löydä, enkä ole näillä näkymin tulossa Suomessa käymään tämän vuoden puolella (kirjamessut, niin Turun kuin Helsingin, jäävät siis myös tänä vuonna kokematta). 
Muita haasteita ei nyt olekaan tiedossa, seuraava klassikkohaastekin vasta ensi vuoden puolella. 


mies nainen x
englanti 146 135 1 282
suomi 94 58
152
ranska 95 37 2 134
saksa 49 13
62
japani 45 13
58
italia 48 2
50
venäjä 29 7 1 37
ruotsi 24 12
36
espanja 12 7 1 20
norja 12 5
17
tsekki 15 2
17
unkari 8 2 1 11
arabia 8 2 1 11
viro 8 2
10
tanska 7 2
9
puola 5 4
9
islanti 3 1 1 5
kiina 3 2
5
serbo-kroatia 3 2
5
muu

5 5
portugali 2 2
4
hollanti 1 3
4
kreikka 3
1 4
slovenia 2
1 3
slovakia 2 1
3
persia 2 1
3
iiri
1 1 2
latina 1 1
2
katalaani
2
2
bengali 2

2
turkki 1

1
albania 1

1
urdu 1

1
bulgaria

1 1
latvia 1

1
malta 1

1

634 319 17 970

5 kommenttia:

  1. Tuo J. L. Austinin kirja How to Do Things With Words on kielitieteen klassikko, mutta itse en ole lukenut sitä (kannattaisiko, minulla on jostain syystä sellainen käsitys että se on vähän tylsä?), vaikka siihen on viitattu monessa kirjassa. Puhuttiinko tuossa arabialaisia filosofeja käsittelevässä kirjassa menneisyyden filosofeista vai nykyisistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja joo, muuttaessa tosiaan huomaa miten paljon kirjoja on kertynyt. Hyvää Belgiassa oleskelua!

      Poista
    2. Joo, olin aiemmin lukenut Searlen Speech Actsin, jossa tuohon viittailtiin ja käytiin vähän samoja asioita läpi. Ja kyllä sanoisin että kannattaa tutustua, minä en ainakaan pitänyt sitä tylsänä :) Tietysti vaatii kiinnostusta analysoida kieltä, mutta Austin keskittyy hyvin arkiseen kieleen, joten kyllä se minusta pysyi kiitettävän suuren osan ajasta maanläheisenä.
      (ja laajemminkin on nyt tullut kiinnostusta kielen filosofiaa kohtaan, eli siihen liittyviä lukemisia tullee lisää, en sitten tiedä tuleeko kokonaisia kirjoja).

      Arabifilosofikirjassa puhuttiin historiallisista, Avicennasta, Averroesista ja kumppaneista, käytiin läpi heidän ajatuksiaan ja yhteyksiään muuhun filosofiseen perinteeseen. Vähän apologiankin sävyssä, etteivät olleet vain Aristoteleen prosessoijia ilman mitään omaa, tai toisaalta etteikö heillä olisi annettavaa monia myöhempiäkin filosofisia aiheita pohtiessa.
      Kirjana en kuitenkaan niin innostunut tuosta, olin jo aiemmin lukenut jotain lyhyempää yleisesitystä aiheesta ja tarkemmin mm. Avicennasta...

      Poista
  2. Sinulla on aina hieno kavalkadi eri maiden kirjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin että nyt on ollut hyvinkin voimakkaasti kolme valtakieltä, englanti, suomi ja ranska, muut ovat jääneet sivujuonteiksi, vaikka tuleehan niitäkin pikkuhiljaa...

      Poista